Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä

”Oikeastaan täältä löytyvät kaikki muut katastrofit paitsi lumivyöryt”, toteaa Jukka-Pekka Kaasinen.

Hän on työskennellyt Filippiineillä Suomen Punaisen Ristin (SPR) Aasian katastrofihallinnan delegaattina kaksi vuotta ja saanut kokea sinä aikana monelaisten luonnonilmiöiden vaikutukset: taifuuneja, maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksenkin.

Luonnonilmiöiden lisäksi maa kärsii vielä tartuntatautiepidemioistakin.

Kaasisen työhön kuuluu reagointi nopeasti tapahtuviin katastrofeihin ja avun koordinointi yhteistyössä Filippiinien Punaisen Ristin sekä muiden maassa toimivien Punaisten Ristien kanssa.

Viime aikoina töitä on riittänyt, sillä pelkästään marraskuun aikana saarivaltioon on iskenyt kaksi voimakasta taifuunia.

Ensin tuli Goni, paikallisille Rolly, joka on ollut voimakkain Filippiineille osunut taifuuni sitten tuhoisan Haiyan-myrskyn vuonna 2013. Viime viikolla sen tekemää tuhoa saapui täydentämään taifuuni Vamco, joka Filippiineillä tunnetaan nimellä Ulysses.

YK:n mukaan Goni on vaikuttanut noin 2,1 miljoonan ihmisen elämään, Vamco 879 000:n. Osa filippiiniläisistä on kärsinyt molemmista katastrofeista. Tilanne ei ole helppo, sillä maahan iski kolme tai neljä myrskyä myös lokakuussa.

”Goni iski pahimmin Catanduanesin saarelle. Tuulet puhalsivat 240 kilometriä tunnissa, puuskissa enemmänkin. Sellainen rikkoo paikkoja. Pahimmillaan 90 prosenttia saaren asuinrakennuksista on tuhoutunut tai vahingoittunut”, Kaasinen kertoo.

Hän on seurannut myrskyjä pääkaupunki Manilassa, jossa ne ovat aiheuttaneet tuhoa etenkin köyhien asuinalueiden slummeissa.

Paikoin tulvavedet ovat ulottuneet ihmisten katoille asti ja kokonaisia kyliä on jäänyt veden alle. Sähköjä ja teitä on poikki ja maatalousmaata sekä infrastruktuuria tuhoutunut satojen miljoonien eurojen edestä. Pelkästään Goni tuhosi tai vahingoitti 183 000:ta rakennusta.

”Kalastus on Catanduanesin saarella tärkeimpiä elinkeinoja. Myrsky on rikkonut kalastajilta verkot, veneet ja merrat. Todennäköisesti ne saadaan kuitenkin nopeammin korjattua kuin maanviljelykselle aiheutuneet tuhot”, Kaasinen arvioi.

Catanduanesin saarella viljellään etenkin abacaa eli manilahamppua. Nyt monet viljelykset ovat jääneet veden alle.

Korona hidastaa avun välittämistä perille

Pelkästään Gonin jäljiltä kymmenet tuhannet ihmiset elävät yhä evakossa, ja apua tarvitaan kipeästi. Filippiinien Punainen Risti on jakanut kymmenille tuhansille ihmisille ruokaa, vettä, hygieniapaketteja ja rakennusvälineitä, kuten pressuja, työkaluja ja kattomateriaaleja. Lisäksi on annettu ensiapua, psykososiaalista tukea ja hygieniaohjeita.

Kansainvälinen Punainen Risti on lanseerannut noin kahdeksan miljoonan euron arvoisen hätäapuvetoomuksen Gonin uhrien auttamiseksi. Myös SPR:n katastrofirahastosta on lahjoitettu apuun 100 000 euroa.

”Jälleenrakennustyöt kestävät pari vuotta. Tarkoituksena on rakentaa sellaisia asuntoja, että ne kestävät tulevat myrskyt”, Kaasinen kertoo.

Avustustyötä vaikeuttaa tänä vuonna korona. Manila on eristetty, eikä sieltä pääse ulos ilman testiä ja karanteenia. Työntekijöitä ja vapaaehtoisia on saatu silti liikkeelle, mutta avustusoperaatio on aiempaa hitaampi ja kalliimpi, sillä avustusrahaa on käytettävä myös suojavälineisiin eikä esimerkiksi evakuointikeskuksiin pystytä sijoittamaan yhtä paljon ihmisiä kuin aiemmin, Kaasinen kertoo.

Samalla avustusvaroja on ollut yhä vaikeampi saada kasaan.

”Avunantajien rahat ovat menneet koronaan, eikä heillä yksinkertaisesti ole yhtä paljon rahaa eikä intoa lahjoittaa”, Kaasinen toteaa.

Varautuminen pelastaa

Filippiineillä on ollut tänä vuonna jo 22 myrskyä, joista noin kymmenen taifuuneita. Taifuunikausi on maassa luonnostaankin aktiivinen, mutta nyt myrskyjä on tullut paljon lyhyen ajan sisällä ja ilmastonmuutoksen pelätään lisäävän niiden voimaa ja yleisyyttä. Supertaifuuniksi määritelty Goni voi olla jo yksi esimerkki siitä.

Maalla on kuitenkin yksi tekijä puolellaan: pitkä kokemus katastrofeista. Se näkyy muun muassa kuolonuhrien määrässä. Goni vei noin 25 ihmisen hengen, Vamco tämänhetkisten arvioiden mukaan (pdf) 73:n.

Uhrimäärä voisi olla paljon suurempikin. Sen alhaisuutta selittää Filippiinien hyvä varautuminen ja tiedotus, joita on entisestään tehostettu vuoden 2013 Haiyan-myrskyn jälkeen.

Viranomaiset evakuoivat satoja tuhansia ihmisiä myrskyjen tieltä etukäteen, ja teleoperaattorit lähettivät hätätiedotteita puhelimiin ilmaiseksi.

”Ihmisille kerrottiin, että tämä taifuuni tulee olemaan melkein yhtä paha kuin Haiyan, joten heillä oli jonkinlainen käsitys siitä, mistä puhutaan. Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia ja lähtivät evakuoitumaan ennen myrskyn tuloa. He majoittivat toisiaan koteihinsa, ja jopa kauppakeskukset Manilassa avasivat ovensa”, Kaasinen kertoo.

Myös Punainen Risti siirsi jo päiviä ennen Gonia avustustarvikkeita lähemmäs katastrofialueita, jotta apua päästäisiin jakamaan nopeasti.

SPR on ollut myös mukana kehittämässä mallia, jossa varsinainen katastrofiapu aloitettaisiin jo ennen kuin katastrofia on edes tapahtunut. Sääennusteiden perusteella voitaisiin esimerkiksi palkata lisäväkeä korjaamaan sadosta pois se osa, joka pystytään, ennen kuin myrsky iskee.

Tällä kertaa se ei tosin onnistunut, sillä järjestelmä reagoi vain kaikkein suurimpiin katastrofeihin, ja Gonin voima paljastui vasta viimeisen vuorokauden sisällä, Kaasinen kertoo.

Järjestelmän testausmahdollisuuksia kuitenkin riittää: Filippiinien taifuunikausi kestää joulukuulle asti, joten lisää taifuuneja voi olla tulossa piankin.