YK on julkaissut arvionsa globaalin humanitaarisen avun tarpeesta ensi vuodelle. Sen mukaan ennätysmäiset 235 miljoonaa ihmistä tulee tarvitsemaan humanitaarista apua.

Määrä on noin 40 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna ja kasvu johtuu lähes täysin koronasta, kertoi YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock eilen.

”Esittelemämme kuva on, on synkin ja pimein, jonka olemme koskaan nähneet. Se heijastaa sitä, että koronapandemia on aiheuttanut tuhoa planeetan hauraimmissa ja haavoittuvimmissa maissa planeetalla”, hän sanoi.

YK:n tavoitteena on auttaa ensi vuonna 160:tä miljoonaa ihmistä 56 maassa. Sitä varten tarvitaan avunantajilta 35,1 miljardia dollaria eli noin 29,3 miljardia euroa. Summa on valtava, sillä esimerkiksi tänä vuonna avunantajamaat ovat lahjoittaneet YK:n vetoomuksen kattamiseksi noin puolet tästä summasta.

Humanitaarisen avun tarve on viime vuosina kasvanut jatkuvasti. Taustalla ovat etenkin konfliktit ja ilmastonmuutos. Korona tulee kriisien päälle. Ensi vuonna suurimmat avun tarpeet ovat Afganistanissa, Kolumbiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Etiopiassa, Nigeriassa, Malissa, Pakistanissa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Sudanissa, Syyriassa, Venezuelassa, Jemenissä ja Zimbabwessa.

Lowcock huomautti, että rikkaat maat ovat investoineet noin 10 biljoonaa dollaria talouselvytykseen koronan jäljiltä.

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla. Koronakriisi on työntänyt miljoonat ihmiset köyhyyteen ja nostanut humanitaariset tarpeet pilviin”, Lowcock sanoi.

Koronaviruksen vaikutukset köyhissä maissa ovat jo näkyvissä. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on kasvanut ensimmäistä kertaa 22 vuoteen ja työttömyys on lisääntynyt. Myös nälkäisten määrän ennustetaan kasvavan.

”Meillä on edessämme selvä valinta. Voimme antaa vuoden 2021 olla suuri takapakki – antaa 40 vuoden edistyksen purkautua – tai voimme tehdä yhteistyötä varmistaaksemme, että me kaikki löydämme tiemme ulos tästä pandemiasta”, Lowcock sanoi.