Suomalaisen sianlihan ja broilerin tuotannossa käytetään edelleen brasilialaista soijaa, jonka alkuperä on epäselvä, selviää suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta tutkivan Finnwatch-järjestön raportista.

Finnwatchin maanantaina ilmestyneessä raportissa (pdf) tarkasteltiin 12:n Suomessa toimivan yrityksen ostoja. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa HKScan, Atria, Snellman, Hankkija ja Berner. Yhdeksän yrityksen arvoketjussa käytettiin brasilialaista soijaa.

Soija on tärkeä eläinrehujen raaka-aine. Kolme neljäsosaa Eurooppaan tuotavasta soijasta käytetään juuri rehuksi. Brasiliasta tuotava soija on kuitenkin ongelmallista, sillä soijaviljelysten tieltä raivataan metsiä etenkin Cerradon alueella, jossa tuotetaan noin puolet Brasilian soijasta.

Finnwatchin selvityksessä kävi ilmi, että kaikilla tutkituilla, brasilialaista soijaa ostavilla yrityksillä on kyllä Suomessa käytössään RTRS- tai ProTerra-sertifikaatit, jotka takaava periaatteessa soijan vastuullisuuden. Viisi niistä kuitenkin ilmoitti käyttävänsä niin sanottuja RTRS-krediittejä. Niissä on kyse sertifikaattien erillisostosta, jossa itse ostettu soija ei ole jäljitettävissä eikä ostaja tiedä, mistä soija tulee.

”Vaikka tämä tukee sertifioitua tuotantoa, voi tältä osin Suomeen tuleva soija olla peräisin mistä tahansa – myös metsäkatoalueilta”, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér tiedotteessa.

Yksikään yritys ei myöskään jäljitä ostamaansa brasilialaista soijaa sen viljelytilalle asti.

Käytännössä on siis hyvin todennäköistä, että Suomessa lihatuotantoon käytettävä soija lisää Brasilian metsäkatoa ja voi olla jopa peräisin laittomasti hakatuilta alueilta, raportissa todetaan.

Brasiliassa on yritetty neuvotella soijakaupan toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen välille Cerradon alueen metsäkatoon puuttuvaa niin sanottua GTC-sopimusta. Sopimus muistuttaa Amazonilla aiemmin solmittua soijamoratorio-sopimusta, jolla on saatu hyviä tuloksia.

Järjestö vaatii kotimaisilta soijakaupan yrityksiltä ensisijaisesti ostoja GTC-sopimuksessa mukana olevilta yrityksiltä sekä yhteistyötä soijan vastuullisuuden edistämiseksi.

”Suomalaisten yritysten alihankkijat ADM, Amaggi, Bunge ja Sodrugestvo eivät ole sitoutuneet GTC-sopimukseen. Ostamisen jatkamisen ehtona pitäisi olla sitoutuminen metsäkadon pysäyttämiseen”, Finér sanoo.

Kuluttajille tehokkain keino metsäkadon torjumiseksi on kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen ja vastuullisuuden vaatiminen soijaa käyttäviltä yrityksiltä, raportissa suositellaan.