Siviilipalveluksen kehittäminen hakoteillä

Aseistakieltäytyjäliitto on järkyttynyt parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean jäsenten julkisuudessa esittämistä näkemyksistä liittyen siviilipalveluksen tulevaisuuteen. Useat mediat uutisoivat 26.1.2021 komitean varapuheenjohtaja Joonas Köntän (kesk) ehdotuksen siviilipalveluksen uudistamisesta sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeiden lähtökohdasta käsin.

Könttä ehdotti siviilipalveluspaikkojen vähentämistä ja siirtymistä hänen mielestään yhteiskunnan kannalta keskeisiin tehtäviin, joista esimerkkeinä hän toi esiin palo- ja pelastustoimen, ensihoidon, logistiikan, öljyntorjunnan, väestöhallinnan ja jopa puolustusvoimien tukitehtävät. Paremmin kokonaisturvallisuutta ja kriisivarautumista palvelevaa sivaria ovat viimeisen viikon aikana julkisuudessa eri yhteyksissä kaipailleet myös ainakin komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) sekä jäsenet Jari Ronkainen (ps) ja Hanna Holopainen (vihr).

Köntän ehdotus osoittaa ymmärtämättömyyttä siviilipalveluksen tarkoituksesta toimia vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille sopivana palvelusmuotona. Itsestään selvää pitäisi olla, ettei sivareita voi määrätä puolustusvoimien tukitehtäviin. Myös sinänsä siviililuonteinen kriisivarautumista tukeva palvelus on monien aseistakieltäytyjien vakaumuksen kannalta ongelmallinen, jos se on suunniteltu hyödynnettäväksi myös sotilaallisen kriisin oloissa.

Lisäksi julkisuudessa kuullut kehitysideat paljastavat, etteivät komitean kansanedustajat ole perillä asiasta viimeisen 15 vuoden aikana tehdyistä useista selvityksistä. Selvitystyötä siviilipalveluksen mahdollistamisesta nykyistä paremmin kokonaisturvallisuuden kannalta hyödyllisemmällä tavalla on tehty jo 2006–2007 ja 2010–2011, vailla tuloksia. Viimeisimmäksi siviilipalveluslain muutostarpeita selvittävä työryhmä totesi vuonna 2017, että siviilipalvelusvelvolliset voivat jo nykyisin suorittaa työpalvelun kokonaisturvallisuutta hyödyttävissä tehtävissä. Työryhmä katsoi myös, että siviilipalvelusvelvollisia koskevat erilliset virka-apusäännökset eivät ole tarkoituksenmukaisia, koska siviilipalveluslaki mahdollista palveluspaikan lyhytaikaisen siirron, jos tällaiselle havaitaan tarvetta.

Vuonna 2019 taas poikkihallinnollinen kokonaisturvallisuuselin Turvallisuuskomitea teetti selvityksen myös koko ikäluokalle suunnatusta, asepalvelukselle vaihtoehtoisesta kansalaispalveluksesta, jota myös monet asevelvollisuuskomitean jäsenet ovat julkisuudessa kannattaneet. Tällaisellekaan kriisikestävyyttä tukevalle uudelle palvelusmuodolle ei juuri löytynyt viranomaistarvetta eikä oikein resurssejakaan.

Komitean valtioneuvostolta saamaan tehtävänantoon kuuluu kyllä selvittää muun muassa  siviilipalveluksen hyödyntämistä kokonaisturvallisuuden toimintamallin tarpeisiin sekä kansalaispalvelusmallin toteuttamismahdollisuuksia. Valitettavasti tämän tehtävänannon varjolla komitea näyttää nyt vain pyörittelevän omassa pienessä piirissään vanhoja, jo totetuttamiskelvottomaksi todettuja tai suorastaan kuolleina syntyneitä ideoita.

Aseistakieltäytyjäliitto näkee, että siviilipalveluksessa olisi tarpeettoman kokonaisturvallisuuskaavailun sijaan oikeaakin kehitettävää, kuten puuttuminen kansainvälisten ihmisoikeuselinten arvostelemaan rangaistuksenomaiseen kestoon. Lisäksi palvelusvelvollisuuden tarpeettoman laajentamisen sijaan komitean tulisi etsiä tasa-arvo-ongelmiin nykyaikaan sopivaa ratkaisua vapaaehtoisuuden lisäämisestä.