Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Xikrinien kylä Cateté-joen läheisyydessä. Finnwatch teki raportin kenttätutkimuksen yhteistyössä Repórter Brazil -järjestön kanssa. Kuva: Repórter Brasil , Finnwatch.
Ruostumatonta terästä valmistavan suomalaisen Outokummun brasilialainen alihankkijayritys on aiheuttanut vakavia ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia Brasilian Amazonin alueella, sanoo kansalaisjärjestö Finnwatch tänään ilmestyneessä raportissaan.
Raportin mukaan Outokumpu käyttää tuotteissaan brasilialaisen kaivosyhtiön Valen toimittamaa ferronikkeliä, joka on peräisin Amazonin alueelta Onça Puman nikkelikaivoksesta. Ferronikkeli on raudan ja nikkelin seos, jota käytetään muun muassa ruostumattoman teräksen valmistuksessa.
Onça Puman kaivoskompleksiin kuuluu avolouhoksia sekä sulatto ferronikkelin tuotantoa varten. Aivan kaivoksen vieressä on alkuperäiskansa xikrinien asuinalue. He syyttävät Valea jokensa saastuttamisesta sekä siitä, ettei heidän mielipidettään ole huomioitu kaivosprojektissa.
Joki saastunut
Xikrineillä on ollut Valen kanssa vuodesta 2012 alkaen oikeuskiista. Heidän sekä syyttäjän mukaan kaivos käynnistettiin vuonna 2011 ilman asianmukaista sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointia ja xikrinien konsultointia, mitä Kansainvälisen työjärjestön alkuperäiskansasopimus edellyttäisi.
Xikrinit ovat huolissaan myös kaivoksen vaikutuksista alueen läpi virtaavaan Cateté-jokeen. He kertoivat tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa käyttävänsä jokea liikkumiseen, kalastukseen, peseytymiseen ja elintarvikkeiden käsittelyyn.
Paikallisen Parán yliopiston tekemien tutkimusten mukaan joki on saastunut pahoin raskasmetalleista, mikä johtuu kaivostoiminnasta seuranneen metsäkadon aiheuttamasta mineraalien huuhtoutumisesta sekä kaivosyhtiön jokeen johtamista jätevesistä. Yliopisto on löytänyt kaivosalueelta myös putkia, joiden kautta jätevesiä on johdettu jokeen salaa.
Joen kaloista on löytynyt raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia lyijy ja kromia. Tutkimuksissa myös xikrineistä itsestään on löytynyt poikkeavia raskasmetallipitoisuuksia. Saastumisen seurauksena he eivät kaikilta osin enää uskalla käyttää jokea.
”Xikrinien terveyden, kulttuurin ja perinteiset elinkeinot vaarantava joen pilaaminen on vakava ihmisoikeuskysymys”, raportissa todetaan.
Kyseessä ei ole Valen ensimmäinen oikeuskiista. Sen on epäilty aiemmin rikkoneen tahallaan erilaisia varotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ollut estää ympäristön pilaantuminen ja pelastaa ihmishenkiä. Esimerkiksi vuonna 2019 270 ihmistä kuoli, kun Valen pato murtui Brumadinhon kaupungissa. Valen on arveltu tienneen padon murtumisen mahdollisuudesta jo vuosia etukäteen.
Yhtiö onkin muun muassa Norjan öljyrahaston mustalla listalla yhtiönä, johon ei tehdä sijoituksia.
Läpinäkymätön alihankintaketju
Outokumpu käyttää ferronikkeliä ruostumattomassa teräksessä. Yli 90 prosenttia sen metallisisällöistä on kierrätettyä, mutta ferronikkeliä tuodaan ulkopuolisilta toimittajilta.
Finnwatch on vahvistanut Onça Puman kaivoksen yhteyden Outokumpuun kaupallisen vientitietokannan perusteella. Tietokannan mukaan vuosina 2016–2019 Outokummun Tornion terästehdas osti Valelta 3 200 tonnia ferronikkeliä. Ferronikkeliä on toimitettu suurempia määriä myös Outokummun tytäryhtiöille Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin.
Finnwatchin mukaan Outokumpu on ostoillaan myötävaikuttanut ihmisoikeusloukkauksiin ja rikkonut samalla YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevia ohjaavia periaatteita. Niiden mukaan yritysten on pyrittävä minimoimaan toimintansa aiheuttamat ihmisoikeusriskit ja korjattava ongelmat myös alihankintaketjussaan.
Outokumpu ei ole virallisesti sitoutunut YK:n periaatteisiin, mutta niiden noudattaminen mainitaan valtion omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä. Outokummun suurin omistaja on valtionyhtiö Solidium.
Outokumpu ei avannut Finnwatchille alihankintaketjuaan raporttia varten.
”On ollut hämmästyttävää huomata, miten alkeellisella tasolla arvoketjujen valvonta on näin suuressa yhtiössä, jonka suurin omistaja on Suomen valtio”, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo tiedotteessa.
Yhtiö ei vahvista tai kiistä myöskään Maailma.netin haastattelussa, hankkiiko se ferronikkeliä nimenomaan Valelta.
”Kaikkeen palautteeseen, mitä saadaan kansalaisjärjestöiltä, suhtaudutaan erittäin vakavasti. Asia käydään läpi, mutta emme voi kommentoida yksittäisiä yrityksiä koskevia asioita. Se on Outokummun yleinen periaate”, sanoo Outokummun vastuullisuusjohtaja Juha Erkkilä.
Erkkilän mukaan yhtiöllä on alihankkijoilleen vastuullisuuskriteereitä sisältävä code of conduct eli toimintaohje sekä toimittajavaatimuslista, joita kaikkien alihankkijoiden on noudatettava. Niihin sisältyy muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
Yritys vaatii alihankkijoiltaan myös esimerkiksi erilaisten ympäristöstandardien noudattamista. Ohjeiden noudattamista valvotaan muun muassa alihankkijoiden itsearviointilomakkeella sekä yhtiön omilla auditoinneilla, jotka koronapandemia kuitenkin keskeytti.
Finnwatch kritisoi Outokummun vastuullisuusperiaatteita kehittymättömiksi. Esimerkiksi itsearviointi ei ole riittävää yritysvastuun arviointia, se sanoo.
”Outokumpu toimii läpinäkymättömästi, ei kerro alihankkijatietojaan eikä siltä saatu selkeitä vastauksia yhtiön yritysvastuutyön sisällöstä ja laajuudesta”, raportissa todetaan.
Finnwatchin mukaan yrityksen pitäisi liittyä YK:n ihmisoikeuksia ja yrityksiä koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, kartoitettava oman toimintansa ja arvoketjujensa ihmisoikeusriskit, korjattava haitalliset ihmisoikeusvaikutukset ja raportoitava niistä julkisesti.
Erkkilän mukaan yhtiö on parhaillaan arvioimassa mahdollisuutta liittyä mukaan periaatteisiin.
Mustalla listalla
Valen ja xikrinien välinen oikeusprosessi on ottanut hiljattain askeleen eteenpäin, sillä yhtiö pääsi joulukuussa sopuun xikrinien ja muiden alkuperäiskansojen kanssa neuvotteluiden jatkamisesta ja korvausten maksamisesta sekä ympäristövaikutusten tarkemmasta tutkimuksesta.
Amazonin alueen ympäristöongelmat ovat kuitenkin yhtä kaivosta laajempia. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on viime vuosina pyrkinyt heikentämään alkuperäiskansojen oikeuksia suuryritysten kustannuksella, raportissa muistutetaan.
Bolsonaro on muun muassa valmistellut lakia, joka mahdollistaisi alkuperäiskansoille tarkoitettujen maiden hyödyntämisen kaivoshankkeissa. Lisäksi ferronikkelin kaltaisten raaka-aineiden kysyntä on kasvussa muun muassa sähköautobuumin takia.
Kaivostoiminnalla on vaikutusta vesistöjen ja alkuperäiskansojen lisäksi myös Amazonin metsiin, jotka ovat globaalisti tärkeä hiilinielu ja joissa elää paljon harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Pelkästään vuosina 2005–2015 kaivostoiminta aiheutti epäsuorasti metsäkatoa lähes 12 000 neliökilometrin alueella, Finnwatch muistuttaa.
Lisätty Sonja Finérin kommentti 23.2.2021.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia