(IPS) -- Zimbabwessa mangoa kutsutaan kultaiseksi hedelmäksi. Ravintoarvonsa lisäksi se on tuonut viljelijöille merkittävää tuloa. Nyt se on vaarassa.

Ilmaston lämmetessä eteläiseen Afrikkaan on levinnyt hedelmäkärpänen, bactrocera dorsalis, joka on muodostunut vakavaksi uhkaksi alueen mangoviljelmille.

Zimbabwen 400 000 tonnin mangosadosta noin puolet pilaantuu kärpäsen vuoksi. Jos vitsaukselle ei tehdä mitään, tuho voi olla täydellinen.

Zimbabwelainen mangonviljelijä Susan Zinoro joutui hautaamaan puolet mangosadostaan. Hedelmät olivat alkaneet mädäntyä jo puussa tai pudonneet maahan. Näin on tapahtunut  seitsemän viime vuoden ajan.

Viime vuosina Zinoro on ansainnut keskimäärin 330 euroa satokaudessa. Aiemmin hänen tulonsa olivat yli kaksinkertaiset.

Naapurikylässä mangoja kasvattava Pelegrina Msingwini puolestaan kertoo, että vielä kaksi vuotta sitten hän keräsi mangoviljelmältään 150 kahdenkymmenen litran ämpärillistä. Viime vuonna sato oli 30 ämpärillistä.

Loiset tuhoavat kärpäset

Zimbabwen mangonviljelijät ryhtyivät viime vuonna biologiseen sodankäyntiin hedelmäkärpästä vastaan. Zinorolle ja tuhannelle muulle viljelijälle opetettiin hedelmäkärpäsen loisen hyödyntämistä. Loinen munii kärpäsen sisään, jossa sen kehittyvät toukat aikanaan tappavat isäntänsä.

”Olemme yhdistäneet tuholaisen ja sen luontaisen vihollisen. Kun loisia vapautetaan suuria määriä viljelmille, ne lisääntyvät siellä ja luonto hoitaa lopun”, kertoo tutkija Shepard Ndela Kenian Nairobissa sijaitsevasta hyönteisfysiologian ja -ekologian keskuksesta (Icipe).

Icipen tutkijat ovat kehittäneet tuholaistorjuntapaketin, jossa yhdistellään erilaisia ympäristöystävällisiä keinoja myrkkyjen sijaan. Jo vuonna 2006 Havaijilta tuotiin kärpäsen loisia, joita on sittemmin levitetty Malawiin, Sambiaan, Mosambikiin ja Zimbabween.

Tuholaistorjuntapakettia Itä-Afrikassa hyödyntäneet viljelijät ovat käyttäneet 46 prosenttia aiempaa vähemmän synteettisiä hyönteismyrkkyjä ja vähentäneet samalla hävikin puoleen. Paketin vastaanottaneet ovat ansainneet 22 prosenttia enemmän kuin synteettisiä myrkkyjä käyttäneet.

Luonnonmukainen tuholaistorjunta myös mahdollistaa esimerkiksi EU-markkinoiden edellyttämän laadun. EU vaatii hedelmien tuojilta todistuksen, ettei niissä ole tuholaisia tai myrkkyjäämiä.