Suomen pitäisi velvoittaa yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista myös ulkomailla tapahtuvassa toiminnassaan, suosittelee YK:n TSS-oikeuksien komitea.

TSS-komitea eli taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea julkaisi eilen suosituksensa siitä, miten Suomi voisi paremmin noudattaa TSS-oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta. Suomi raportoi toimenpiteistään viime keväänä, ja komitean suositukset ovat vastaus tähän raporttiin.

Suomi saa tuoreissa suosituksissa komitealta kiitosta muun muassa oppivelvollisuuden laajentamista sekä kansallisesta lapsistrategiasta.

Komitea kertoo kuitenkin olevansa huolissaan yritystoimintaan ja ihmisoikeuksiin liittyvän kansallisen toimintasuunnitelman toteutuksen ”rajallisesta vaikutuksesta” sekä siitä, ettei yrityksillä ole oikeudellista velvollisuutta toteuttaa ihmisoikeuksiin liittyvää huolellisuusvelvoitetta.

Suositusten mukaan Suomen pitäisi tehdä yrityksille pakolliseksi tunnistaa liiketoimintansa ihmisoikeusriskit, ehkäistä niitä ja puuttua ihmisoikeusloukkauksiin myös operaatioissaan ulkomailla.

Komitea kertoo olevansa huolissaan myös tiedoista, joiden mukaan kunnollista ihmisoikeuksien arviointia ei ole tehty metsäyhtiö UPM:n operoimassa hankkeessa ulkomailla.

UPM:n ovat nostaneet esiin suomalaiset ja kansainväliset järjestöt, jotka antoivat komitealle oman raporttinsa ennen suositusten julkaisua. Järjestöjen mukaan UPM:n sellutehdashanketta Uruguayssa ei ole arvioitu riittävästi ihmisoikeus- ja ympäristönäkökulmasta.

TSS-oikeuksien sopimus on YK:n tärkeimpiä ihmisoikeussopimuksia. Siihen sitoutuvat maat raportoivat viiden vuoden välein TSS-oikeuksien toteutumisesta YK:n komitealle, joka puolestaan laatii suosituksia tilanteen parantamiseksi.

Tällä kierroksella komitea otti nopeutettuun seurantaan kolme suositusta: yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat, koronarokotteiden ja lääkkeiden saantia koskevat sekä sosiaaliturvaa koskevat. Suomen tulee raportoida näiden suositusten täytäntöönpanosta komitealle kahden vuoden kuluttua.

Lisäksi suosituksia annettiin muun muassa tasa-arvon edistämisestä työmarkkinoilla ja koulutuksessa, samapalkkaisuudesta, vammaisten henkilöiden työ- ja eläkeoikeuksista, vanhusten itsenäisestä asumisesta ja hoivasta sekä terveyspalvelujen, mukaan lukien mielenterveyspalvelujen, saatavuudesta.