Helmikuun alussa BBC julkaisi karmaisevan artikkelin uiguurinaisten tilanteesta Koillis-Kiinassa sijaitsevassa Xinjiangissa. Artikkelin mukaan uiguurinaisia raiskataan ja kidutetaan systemaattisesti vankileireillä. Ihmisoikeuksia loukkaavaa politiikkaa johtaa mitä ilmeisimmin Kiinan presidentti Xi Jinping. Kiinan virallinen hallinto on luonnollisesti kieltänyt vankileirien olemassaolon.

Mikseivät maailman päämiehet puutu asiaan konkreettisesti, vaikka kaikki etnisen puhdistuksen merkit leijuvat ilmassa?

Etnisen puhdistuksen pääpiirteisiin kuuluu YK:n mukaan pyrkimys tietyn alueen etniseen homogenisointiin eli yhtenäistämiseen. Alueen etnistä vähemmistöä pelotellaan tai uhkaillaan väkivalloin, jotta he poistuisivat alueelta. Etninen puhdistus on usein tarkoituksenmukaista politiikkaa, joka pyrkii systemaattisesti pääsemään eroon etnisestä tai uskonnollisesta vähemmistöstä.

Usein etnisen puhdistuksen keinoihin liittyy kidutus, seksuaalinen väkivalta, vähemmistön sijoittaminen ghettoihin tai muille erillisille alueille sekä terrori vähemmistöä kohtaan.

Lukuisien raporttien mukaan uiguurien tilanne muistuttaa etnistä puhdistusta enenevissä määrin. Uiguurien on mahdoton puhua tilanteestaan, sillä Kiinan hallinto vahtii heidän käyttäytymistään internetin kautta.

Vakoilun tavoitteena on pitää uiguurit pelon vallassa. Jos sattuu sanomaan väärän sanan, voi joutua pidätetyksi, pahoinpidellyksi tai päätyä vankileirille, josta ei poistuta enää samana ihmisenä. Kiinassa vankileireillä arvioidaan olevan lähes miljoona uiguuria. Kiina kutsuu leirejä ”uudelleenkoulutusleireiksi” eli niillä pyritään pelon ja väkivallan avulla tekemään uiguureista kunnollisia Kiinan kansalaisia.

Erityisesti uiguurinaisten tilanne on ollut jo useamman vuoden surkealla tolalla. Jo useiden vuosien ajan uiguurinaisia on pakkosteriloitu, pakotettu käyttämään ehkäisyä ja jo raskaana olevien lapsia on abortoitu. Monet uiguurinaiset suostuvat toimenpiteisiin, jotta eivät joutuisi vankileireille tai välttyisivät väkivallalta.

Uiguurien tilanteesta puhuessa on mahdotonta olla välttyä mielleyhtymältä Hitlerin Saksan toimiin.

Kiinan tavoite vähentää uiguurien määrää onkin jo onnistunut, sillä uiguurien luonnollinen väestönkasvu on romahtanut viime vuosien aikana. Kiinan hallinto tuntuu toteuttavan parhaillaan demografista puhdistusta, eli uiguurien järjestelmällistä tuhoamista.

Uiguurien tilanteesta puhuessa on mahdotonta olla välttyä mielleyhtymältä Hitlerin Saksan toimiin. Natsi-Saksa alkoi hiljalleen siirtää juutalaisia ja muita vähemmistöjä vanki- ja työleireille 1930-luvulla, pyrki ehkäisemään heidän lisääntymisensä ja päätyi lopulta lopulliseen ratkaisuun eli kansanmurhaan.

Vaikka uiguurien tilanne ei vielä tiettävästi ole eskaloitunut kansanmurhaksi, ei se ole kovin kaukana. Siksi olisi toimittava, ennen kuin on liian myöhäistä. Erityisen huolestuttavaa on, että räikein väkivalta kohdistuu naisiin ja lapsiin, jotka ovat muutenkin heikommassa asemassa. Vainojen uhrien muistopäivänä (27.1) monet juutalaiset ilmaisivat huolensa uiguurien puolesta.

BBC:n artikkelin julkaisun jälkeen monien valtioiden johtajat kauhistelivat uiguurinaisten kohtaloa Twitterissä.

Suomella olisi nyt sauma näyttää, että se kunnioittaa ihmisoikeuksia ja on valmis puolustamaan niitä.

Monet EU:n jäsenmaat ovat kuitenkin olleet varovaisia sanoissaan. Suomessa Sanna Marin (sd) harvinaisesti otti kantaa uiguurinaisten tilanteeseen, mutta kannanotto jäi yhden twiitin mittaiseksi.

Kysymys kuuluukin, miksei EU, joka on profiloitunut ihmisoikeuksien puolustajana, ole tehnyt konkreettisempia päätöksiä tuomitakseen Kiinan toimet. Kyseessä tuntuukin olevan pelko Kiinan reaktiosta. Talous, eivät ihmisoikeudet, ovat EU:n ensimmäinen prioriteetti.

EU:n myöntyväisyyspolitiikka Kiinaa kohtaan onkin surullista seurattavaa. Tässä kontekstissa eurooppalaisten hokema ”ei enää koskaan holokaustia” tuntuu vain tyhjältä puheelta.

Koronapandemian tai talouskriisin vuoksi ei ole syytä unohtaa kansainvälisiä sopimuksia, joihin EU on sitoutunut. Suomella olisikin nyt sauma näyttää, että se kunnioittaa ihmisoikeuksia ja on valmis puolustamaan niitä.