Koronaviruspandemia on heikentänyt ihmisoikeustilannetta ympäri maailman. Epätasa-arvosta on tullut yhä näkyvämpää, ja monien valtioiden johtajat ovat käyttäneet pandemiaa hyväkseen rajoittaakseen ihmisoikeuksia ja pönkittääkseen omaa valta-asemaansa, summaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaisema raportti ihmisoikeuksien tilasta vuonna 2020.

Pandemiaa on käytetty verukkeena loukata ihmisoikeuksia. Esimerkiksi Unkari otti käyttöön jopa viiden vuoden vankeusrangaistukset “väärän koronatiedon levittämisestä”. Monissa maissa hallituksen koronatoimia kommentoivista sosiaalisen median julkaisuista on nostettu syytteitä, joita on perusteltu väärän tiedon levittämisellä.

Viranomaiset ovat myös käyttäneet ylimitoitettua voimaa koronan varjolla. Esimerkiksi Filippiineillä poliisia ohjeistettiin karanteeniaikana ampumaan kuoliaaksi ihmisiä, jotka osoittavat mieltä tai voivat “aiheuttaa ongelmia”. Nigeriassa mielenosoittajia tapettiin kaduille, raportissa kerrotaan.

Raportin mukaan pandemia on nostanut esiin myös rakenteellisen epätasa-arvon, joka on tulosta syrjivästä politiikasta. Se osuu erityisesti naisiin, etnisiin vähemmistöihin, pakolaisiin, vanhuksiin ja terveysalan ammattilaisiin.

“Edessämme oleva maailma on epäjärjestyksessä. Pandemian ollessa tässä vaiheessa jopa kaikkein harhaisimmilla johtajilla on vaikeuksia kieltää se tosiasia, että sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset järjestelmämme ovat rikki”, summaa Amnestyn pääsihteeri, vastikään tehtävässään aloittanut Agnès Callamard tiedotteessa.

Eriarvoisuus näkyy myös maiden välillä: raportti kritisoi muun muassa sitä, että rikkaat maat ovat haalineet valtaosan koronarokotteista itselleen ja jättäneet köyhille maille vain rippeitä. Ne ovat kieltäytyneet sallimasta rokotepatenttien joustoja, jotta köyhätkin maat voisivat tuottaa rokotteita.

Raportissa käsitellään yhteensä 149 maan tilannetta. Jokaisesta maasta on oma katsaus. Suomen kohdalla nostetaan esiin muun muassa naisiin kohdistuva väkivalta, joka on pandemian aikana kasvanut niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Muita Suomen ihmisoikeuksia ovat raportin mukaan esimerkiksi riittämätön perusturva sekä kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen vaikeus. Korkeiden toimeentulovaatimusten vuoksi perheenyhdistäminen on lähes mahdotonta. Myös aseistakieltäytyjien kohtelu sekä translaki on aiempien vuosien tapaan mainittu raportissa.

“Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi. Pandemian aikana ja sen jälkeen on erityisen tärkeää satsata ihmisoikeuksien turvaamiseen ja epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseen. Jokaisen poliittisen päätöksen ihmisoikeusvaikutukset on arvioitava kuntatasolla, lainsäädännössä ja valtion budjetissa”, toteaa Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro tiedotteessa.

Ihmisoikeuksien voitoksi raportissa mainitaan Argentiinan aborttilaki, Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n aloittama tutkinta epäillyistä sotarikoksista Afganistanissa sekä massaliikkeet ihmisoikeuksien toteutumiseksi, kuten Black Lives Matter -protestit ympäri maailmaa ja Nigerian #EndSars -mielenosoitukset.