Merkittävä osa kehittyvien naisten naisista ei saa päättää itsenäisesti esimerkiksi siitä, harrastaako seksiä vai ei, sanoo YK:n väestörahasto (Unfpa) tänään ilmestyneessä raportissaan.

Järjestö on kerännyt vuosiraporttiinsa tietoa 57 kehittyvästä maasta ja selvittänyt, kuinka suurella osalla niiden naisista on mahdollisuus tehdä itsenäinen päätös kolmella tärkeällä osa-alueella: seksin harrastamisessa, ehkäisyn käytössä ja terveyspalveluihin hakeutumisessa. Kriteerinä on, että päätöksen voi tehdä omaehtoisesti ilman pelkoa väkivallasta.

Raportin mukaan itsemääräämisoikeus kaikilla kolmella osa-alueella toteutuu vain 55 prosentissa maista.

”Sen, että noin puolet naisista ei edelleenkään pysty tekemään omaa päätöstä siitä, haluavatko he harrastaa seksiä vai ei, käyttävätkö he ehkäisyä tai voivatko he hakeutua terveydenhuoltoon, pitäisi järkyttää meitä kaikkia. Pohjimmiltaan sadat miljoonat naiset ja tytöt eivät omista omia kehojaan. Toiset hallitsevat heidän elämäänsä”, sanoo Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem tiedotteessa.

Esimerkiksi Senegalissa vain 19 prosenttia naisista voi kieltäytyä seksistä. Burkina Fasossa vain 32 prosenttia naisista voi päättää terveyspalveluihin hakeutumisesta itsenäisesti.

Tilanne on parempi, mikäli osa-alueita tarkastellaan erikseen. Ehkäisystä saa päättää yli 90 prosenttia naisista, seksistä ja terveyspalveluista 75 prosenttia.

Raportissa kerrotaan myös muista kehollista itsemääräämisoikeutta rikkovista käytännöistä. Esimerkiksi 20 maassa ja alueella on voimassa laki, jonka mukaan raiskaaja voi paeta rikossyytettä ottamalla raiskaamansa naisen tai tytön vaimokseen. 43 maassa ei ole lakeja avioliitossa tapahtuvasta raiskauksesta ja yli 30 maata rajoittaa naisten oikeutta liikkua kodin ulkopuolella.

Pyrkimykset puuttua rikkomuksiin voivat johtaa vielä pahempiin ongelmiin. Oikeusjärjestelmä voi esimerkiksi vaatia raiskauksen uhrilta niin sanottua neitsyystestiä, mikä taas rikkoo itsemääräämisoikeutta vielä lisää.

Ratkaisujen pitää lähteä rikkomuksia kokeneiden tarpeista ja kokemuksista, raportissa todetaan. Esimerkiksi Mongoliassa vammaiset ovat antaneet suoraa palautetta hallitukselle seksuaali- ja lisääntymisterveystarpeistaan.

”Nainen, jolla on itsemääräämisoikeus omasta kehostaan, voi todennäköisemmin tehdä päätöksiä myös muilla elämän osa-alueilla. Hänen tilanteensa paranee itsemääräämisoikeuden lisäksi myös terveyden ja koulutuksen, tulotason ja turvallisuuden osalta. Hän todennäköisemmin menestyy, ja samoin myös hänen perheensä”, Kanem muistuttaa.