(IPS) -- Kun aurinko laskee albizia amara -puiden muodostaman katoksen taakse, Malai Mahadeshwaran kukkuloiden luonnonsuojelualueen metsien ylle kohoaa ohut sumupeite. Alue sijaitsee Intian eteläisen Karnatakan osavaltion pääkaupungista Bangaloresta noin 150 kilometriä etelään.

Ei kauankaan sitten metsien kätkemistä kylistä kohosi sumun sekaan savua puuhelloista, joilla naiset laittoivat ruokaa. Tänä iltana kymmenissä metsäkylissä illallisen valmistaminen on savutonta toimintaa, sillä yhteisöt ovat alkaneet käyttää nestekaasua.

Puhdas polttoaine on osa ainutlaatuista luonnonsuojeluhanketta. Se parantaa niin metsän kuin sen ihmisasukkaidenkin terveyttä ja turvallisuutta.

Karnatakan ja Tamil Nadun osavaltioiden rajalla sijaitseva 906 neliökilomeriä laaja Malai Mahadeshwara julistettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 2013. Sitä ennen salametsästäjät ja maantierosvot olivat tappaneet kukkuloilla noin 2 000 norsua ja 150 ihmistä, enimmäkseen poliiseja ja viranomaisia.

Lukuisat valtion virastot ja kansalaisjärjestöt sekä Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ovat toteuttaneet alueella luonnonsuojeluhankkeita, joiden ansiosta metsät kukoistavat jälleen. Niissä asustaa nykyään noin 500 norsua, puhveleita ja tiikereitä.

Eläinten lisäksi metsissä sijaitsee yli 50 alkuperäiskansojen asuttamaa kylää. Monet metsän asukkaat ovat vaihtaneet polttopuun nestekaasuun. Villieläinten elinympäristöä säästävää hanketta on vetänyt paikallinen luonnonsuojelusäätiö NCF yhteistyössä IUCN:n kanssa.

IUCN:n tiikerien elinympäristön suojeluohjelman rahoittamassa hankkeessa pyritään minimoimaan ihmisten ja villieläinten väliset konfliktit sekä edistämään metsän ihmisasukkaiden kestävää elintapaa.

Polttopuut ovat norsujen herkkua

NCF:n vanhempi tutkija Sanjay Gubbi muistelee hankkeen alkuvuosia. Melkein jokainen kukkuloiden kyläyhteisö oli riippuvainen metsän tarjoamista polttopuista. Yhden tietyn puulajin, albizia amaran, vähentymisellä oli erityistä merkitystä villieläimille.

”Havaitsimme, että 53 prosenttia polttopuista oli albizia amara -puuta. Norsut syövät näiden puiden kaarnaa, joten polttopuiden kulutus vaikutti suoraan norsuihin. Niinpä päätimme tarttua polttopuuongelmaan, varsinkin norsujen käyttämien metsäkäytävien varsilla”, Gubbi kertoo.

Polttopuun korvaajan tuli olla saastuttamatonta, helposti saatavilla ja kohtuuhintaista. Nestekaasu täytti kaikki ehdot. NCF toimitti jokaiselle perheelle nestekaasulieden, kaasusäiliön ja lisätarvikkeet. Järjestö myös koulutti yhteisöä käyttämään liesiä sekä järjesti yhteyden nestekaasun paikalliseen jakelijaan.

Ei ollut helppo saada kyläläisiä vaihtamaan polttoaineensa toiseen. Useimmat eivät olleet koskaan nähneet nestekaasuliettä ja heitä pelotti viedä sellainen kotiinsa. Oli monenlaisia pelkoja: joku pelkäsi, että kaasuliekillä kypsennetty ruoka aiheuttaa vatsakipuja; toisia kauhistutti mahdollisuus, että kaasusäiliö räjähtää ja tappaa kaikki huoneessa olijat.

NCF:n kenttätyöntekijät saivat joka kylässä päälleen kysymysten vyöryn. Niinpä he tuottivat 16-minuuttisen lyhytelokuvan, jonka näyttelijät olivat yhteisön jäseniä. Elokuva vastasi kyläläisten kysymyksiin, tyynnytti heidän pelkojaan ja opasti nestekaasun käytössä.

Elokuva myös selitti, mitä välillisiä hyötyjä nestekaasun käytöstä on. Naisilla riittää aikaa muuhunkin kuin polttopuun keräilyyn ja palavan puun savulta säästyvät keuhkot voivat paremmin. Kun polttopuun keräily vähenee, vähenee myös vaara törmätä keräilyretkellä norsuun.

”Filmi oli iso hitti ja loistava viestintäväline”, Gubbi toteaa.

Tasapaino on mahdollista saavuttaa

Gubbin mukaan viimeisen neljän vuoden aikana lähes kaksi tuhatta perhettä kukkuloiden 44 kylästä on luopunut polttopuun käytöstä ruuanlaittoon. Heidän polttopuun käyttönsä on vähentynyt 65 prosenttia.

Polttopuuta käytetään kuitenkin edelleen veden lämmitykseen, tosin vain maahan pudonneita kuivia oksia ja maanviljelysjätettä.

Yhtä kaikki hanke todistaa, että on mahdollista löytää tasapaino luonnon hyvinvoinnin, talouden ja alkuperäiskansan oikeudenmukaisen kohtelun välillä. Alkuperäiskansan jäsenet ja aivan erityisesti naiset on ainutlaatuisella tavalla sitoutettu luonnonsuojeluun.

Jokainen nestekaasulieden saanut on allekirjoittanut sitoumuksen, ettei kaada metsän puita tai osallistu laittomaan metsästykseen. Allekirjoittajista 80 prosenttia on naisia.