Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka voi auttaa vähentämään äärimmäistä köyhyyttä – toisin kuin usein oletetaan, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Saksalaisen ilmastotutkimuslaitoksen Potsdam Institute of Climate Research Impactin (PIK) tuoreen tutkimuksen mukaan valtioiden pitäisi hyödyntää hiilidioksidipäästöjen hinnoittelusta saamiaan tuloja, jotta ilmastotoimet eivät kävisi kansalaisten kukkarolle ja pahentaisi köyhyyttä.

PIK:n tutkijat ennustavat, että vuonna 2030 noin 350 miljoonaa ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle 1,9 dollarilla päivässä, jos tämänhetkinen sosiaalis-taloudellinen kehitys jatkuu. Luku ei ota huomioon koronapandemian tai ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Monet maat yrittävät saavuttaa ilmastotavoitteensa hinnoittelemalla päästöt, periaatteena se, että saastuttaja maksaa. Tutkimuksen mukaan uhkana kuitenkin on, että kustannukset heijastuvat hintoihin, jolloin kuluttajat voivat joutua maksamaan enemmän esimerkiksi energiasta ja ruuasta.

”Tämä voi johtaa lisätaakkaan etenkin maailman köyhille, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvampia ilmastovaikutuksille. Siksi köyhyyden vähentäminen pitää ottaa mukaan ilmastopolitiikan suunnitteluun”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Bjoern Soergel tiedotteessa.

Tutkijat ehdottavat ratkaisuksi, että valtiot suuntaisivat päästöjen hinnoittelusta saatavat lisätulot tasa-arvoisesti takaisin kansalaisille. Siitä hyötyisivät etenkin köyhät kotitaloudet, jotka muutenkin tuottavat vähemmän päästöjä. Näin köyhien määrää voitaisiin vähentää globaalisti jopa kuudella miljoonalla vuoteen 2030 mennessä.

Kotimaiset tulot eivät kuitenkaan riitä kompensoimaan ilmastopolitiikan kielteisiä vaikutuksia useimmissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa. Siksi teollisuusmaiden pitäisi ohjata osa päästöjen hinnoittelusta saatavista tuloista kehitysmaille.

Jo viiden prosentin osuus riittäisi Saharan eteläpuolisen Afrikan maille, ja samalla köyhyys voisi vähentyä noin 45 miljoonalla ihmisellä, tutkimuksessa lasketaan.

”Tämä muuttaisi vaihtokaupan ilmastotoimien ja köyhyyden poistamisen välillä synergiaksi”, Soergel sanoo.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.