Suomen ei pitäisi leikata kehitysyhteistyömäärärahojaan lähivuosina, sillä koronapandemian jälkeen apua tarvitaan entistä enemmän, kritisoivat suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt.

”Vaikka ymmärrämmekin talouden tasapainottamistarpeet, on muistettava, että isossa kuvassa hätä on kasvamassa. Koronapandemia on kääntänyt äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrän nousuun, ja ilmastokriisi pahentaa tilannetta entisestään”, toteaa Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon tiedotteessa.

Hallituksen viime viikolla varmistuneen julkisen talouden suunnitelman mukaan Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä leikataan 35 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen.

Tarkkoja kohdennuksia ei vielä tiedetä, mutta leikkausten on määrä kohdentua nimenomaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön, johon kuuluu muun muassa tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Muuhun kuin varsinaiseen kehitysyhteistyöhön taas kuuluvat esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja ja osuus EU:n kehitysyhteistyöstä.

”Pandemian keskellä kansainvälistä tukea tulisi kasvattaa, eikä vähentää. On pystyttävä pitkäjänteiseen politiikkaan ja seisottava lupausten takana. Leikkaus kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuisi juuri niihin ihmisiin, jotka eniten ovat tuen tarpeessa”, kritisoi Fida Internationalin toiminnanjohtaja Harri Hakola.

Fingon laskelmien mukaan leikatulla summalla muun muassa tarjottaisiin opetusta 350 000 lapselle tai rokotettaisiin 59 miljoonaa ihmistä perussairauksia vastaan.

Leikkaukset myös vesittävät Suomen sitoumuksen nostaa kehitysyhteistyön määrärahoja 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, järjestöt sanovat. Tällä hetkellä osuus on noin 0,5 prosenttia, ja se laskee kehyksen mukaan 0,47 prosenttiin vuonna 2023.

Kehitysyhteistyömäärärahat ovat tänä vuonna noin 1,245 miljardia euroa. Määrärahoja leikattiin rajusti viime hallituskaudella, mutta tänä vuonna kehitysyhteistyömäärärahoja on jälleen nostettu.