Matti Kohonen oli yhdeksänvuotias, kun hänen perheensä muutti vuodeksi Yhdysvaltoihin isän työn vuoksi. Vuodesta tuli Kohoselle ensi kosketus kansainvälisyyteen mutta samalla myös eriarvoisuuteen.

“Sopeuduin hyvin, kuten lapset yleensä, ja opin kuudessa kuukaudessa kommunikoimaan. Kaliforniassa asui paljon meksikolaisia ja muita Väli-Amerikan maista siirtolaisina tulleita. Vaikka olin lapsi, korvaani särähti, miten kovilla sanoilla heistä puhuttiin. 80-luvun lopussa puhe siirtolaisista oli hyvin rasistista”, Kohonen muistelee.

Havahtuminen eriarvoisuuteen jo lapsena on yksi syy siihen, että Kohonen, 42, on tehnyt uransa järjestöissä, jotka pyrkivät oikeudenmukaisempaan veropolitiikkaan ja talousjärjestelmään.

Nykyisin hän asuu Isossa-Britanniassa ja johtaa kansainvälistä Financial Transparency Coalition -järjestöä. Se on järjestöverkosto, joka pyrkii paljastamaan laittomia rahavirtoja sekä ajaa läpinäkyvämpää ja kestävämpää talousjärjestelmää.

Tärkein viesti, jonka Kohonen haluaa työnsä kautta välittää, on, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole välttämättömiä asioita maailmassa.

“Jos veroja saataisiin oikeasti kerättyä niiltä, joilla on varaa maksaa, eli suuryrityksiltä ja rikkaimmilta, sekä kasvattamaan tätä kautta valtioiden budjetteja, maailman köyhyys saataisiin poistettua ja eriarvoisuutta vähennettyä”, hän sanoo.

Valtioiden verotulot eivät toki riitä, vaan tarvitaan myös poliittista tahtoa siihen, että raha kohdennetaan peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen, sekä niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, hän muistuttaa.

Lama-Suomi johti taloussosiologian pariin

Kokemukset meksikolaisten siirtolaisten parista eivät olleet Kohosen ainoa eriarvoisuuteen liittyvä lapsuudenkokemus. Todellisen kipinän eriarvoisuuden ja erityisesti talousjärjestelmän eriarvoisuuden pohtimiseen synnytti 90-luvun lama, johon hänenkin perheensä Kaliforniasta palasi.

Kohosen vanhemmat pelkäsivät työpaikkojensa puolesta lama-ajan Suomessa, jossa 20 prosenttia väestöstä menetti työnsä.

“Samaan aikaan mediassa puhuttiin keinottelijoista, jotka ostivat Floridasta maaplänttejä ja piilottivat varojaan verottajalta. Osa pakeni maasta, kun oli liikaa velkoja ja veromätkyjä.”

Kokemus Yhdysvalloissa oli samalla muuttanut pysyvästi Kohosen identiteettiä. Oli jotain, mitä hän oli kokenut, mutta muut eivät. Se sai hänet hakeutumaan kansainvälisiin piireihin myös Tampereella. Tuntui myös luontevalta jatkaa kielipainotteiseen IB-lukioon, jossa opiskeltiin pääosin englanniksi.

Lukioaikana Kohonen lähti vaihto-oppilaaksi Pohjois-Ranskaan, jossa hän asui ranskalaisessa perheessä Marc-en-Baroeulin kylässä.

“Se oli silmiä avaava kokemus siinä mielessä, että tutustuin ensimmäistä kertaa vasemmisto- ja maailmanpolitiikkaan sekä vaihtoehtoiseen talousajatteluun.”

Eriarvoisuus iski silmille yhtä lailla Ranskassa, sillä Afrikasta ja arabimaista tulevia siirtolaisia syrjittiin, kuten meksikolaisia Yhdysvalloissa. Lukioaikana hän alkoi ymmärtää, että myös Suomen lama-ajan ongelmat johtuivat talouden rakenteista, jotka luovat eriarvoisuutta.

Lukion jälkeen Kohonen päätti lähteä opiskelemaan taloussosiologiaa London School of Economicsiin Iso-Britanniaan. Valinta tuntui helpolta englanninkielisten lukio-opintojen jälkeen, mutta Kohonen pohtii, että olisi saattanut hakea sinne muutenkin.

“Kokemukset eriarvoisuudesta niin ulkomailla kuin lama-Suomessakin johtivat siihen, että halusin opiskella empiirisesti niitä globaalin talouden rakenteita, jotka luovat tätä eriarvoisuutta.”

Kampuspolitiikasta maailmanparannustöihin

Yliopistolla Lontoossa Kohonen löysi kampuspolitiikan ja tutustui pitkillä lukukausilomillaan myös suomalaiseen järjestökenttään. Kampukselle hän perusti LSE Attac Association -järjestön, joka ajoi muun muassa valuutanvaihtoveroa ja veroparatiisien sulkemista. Hän oli mukana perustamassa myös Tax Justice Network -verkostoa.

“Toimme veroparatiisien salaisuuksia esille ja yritimme arvioida, kuinka monta miljardia veroparatiiseissa on verottamatonta varallisuutta sekä yritysten piilottamia varoja.”

Kohonen kiersi ympäri maailmaa Maailman sosiaalifoorumeilla Porto Alegressa, Belemissä, Nairobissa ja Bamakossa. Tax Justice Networkillä Kohonen työskenteli alkuun vapaaehtoisena perustajajäsenenä, mutta myöhemmin hän oli järjestössä palkkatöissä vuosina 2008–2012.

Vuonna 2012 Kohonen sai väitöskirjansa valmiiksi, ja täysipäiväiset työt saivat alkaa. Työ oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta jatkui ensin Britannian Oxfamissa ja myöhemmin Oxfam Internationalin kansainvälisessä toimistossa Oxfordissa.

“Tutkin muun muassa sitä, miten veronkierron suitsimisella voitaisiin rahoittaa terveydenhuoltoa ja progressiivisella verotuksella koulutusta kehitysmaissa.”

Vuonna 2013 Kohonen kirjoitti Oxfamille raportin, jossa arvioitiin, että 19,5 prosenttia maailman varallisuudesta on piilotettu veroparatiiseihin. Vähän sen jälkeen käytiin G8-kokous Irlannissa, ja media kiinnostui raportista.

“Kun aihe löi mediassa läpi, tuli iso onnistumisen tunne. Kokouksessa todella puututtiin veroparatiisien salailukäytäntöihin.”

Huomio kehitysmaiden velkaan

Vuonna 2014 Kohonen siirtyi brittiläiseen Christian Aid -järjestöön, joka tekee vastaavanlaista kehitysyhteistyötä kuin Kirkon Ulkomaanapu Suomessa.

Aluksi hänen työhönsä kuului yritysten veroraportoinnin ja ihmisoikeusvastuun edistäminen, myöhemmin hän siirtyi oikeudenmukaisen talousjärjestelmän neuvonantajaksi. Viime vuonna hän veti järjestön velkakampanjaa.

“Kehitysmaiden suurta velkataakkaa hellittämällä voitaisiin saada enemmän rahoitusta koronan vastaisiin toimiin sekä auttaa niitä, jotka ovat kriisistä eniten kärsineet. Tällä hetkellä 62 kehitysmaata maksaa enemmän velkaa kuin mitä he käyttävät julkiseen terveydenhuoltoon”, hän huomauttaa.

Talouden läpinäkyvyyttä ajavan Financial Transparency Coalitionin toiminnanjohtajana Kohonen aloitti tämän vuoden huhtikuun alussa. Työ oikeudenmukaisemman talouden puolesta siis jatkuu.

Järjestön vastikään valmistuneessa tutkimuksessa kerrotaan, että yhdeksässä kehitysmaassa 63 prosenttia koronatukipaketeista meni suuryrityksille ja vain 22 prosenttia kaikkein köyhimmille sosiaaliturvan muodossa.

“Jos oikeasti haluaisimme tukea ihmisiä ulos tästä kriisistä, omistuksesta ja yritysten maakohtaisesta raportoinnista pitäisi tehdä läpinäkyvämpää, jotta sitä voidaan verottaa ja tuet suunnata kaikkein köyhimmille”, Kohonen sanoo.

Köyhyys on poliittista

Kansainvälisyydestä on tullut Kohosen elämänvarrella luonnollinen osa arkea. Hän asuu brittiläisen vaimonsa ja 1,5-vuotiaan tyttärensä kanssa Lontoon ulkopuolella Brookwoodin kylässä. Työtään hän kutsuu globaaliksi politiikaksi. Hän nauttii paitsi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, myös siitä, että saa tavata mitä erilaisimmista taustoista tulevia ihmisiä ympäri maailmaa.

Työ maailmalla ja elämänkokemus ovat opettaneet Kohoselle myös sen, että köyhyys on poliittista.

Palataan Kohosen kokemuksiin lapsuuden eriarvoisuudesta, meksikolaisiin siirtolaisiin. Miksi he olivat köyhiä?

“Siihen on monta selitystä. Joko heitä aktiivisesti syrjittiin eli ei annettu työ- tai asumislupia, tai heitä syrjittiin työmahdollisuuksissa. Mutta olennaista on, että Yhdysvalloista puuttuu sosiaaliturva eli siellä puuttuu se tapa, jolla köyhyydestä voisi nousta ja sieltä puuttuu julkinen terveydenhuolto. He joutuvat maksamaan paljon enemmän omasta taskustaan, jotta saavat peruspalveluita.”