Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.
Kaupunkikeskuksissa myytävä puuhiili on yleensä laittomasti Mosambikista tai Sambiasta maahan tuotua. Viime aikoina puuhiiltä on kuitenkin alettu suuremmassa määrin tuottaa myös Mosambikin rajan läheisyydessä. Kuva: Busani Bafana / IPS.
(IPS) -- Kerran viikossa vanha kolhiintunut Bedford-kuorma-auto kippaa Sibangani Tshoben karulle myyntikojulle kuormallisen tuoretta puuhiiltä. Kojulta hiili katoaa sukkelasti pienissä erissä Old Pumulaan, Zimbabwen toiseksi suurimman kaupungin Bulawayon vanhimpaan esikaupunkiin. Asukkaat kuskaavat hiilisäkkinsä Scanioiksi ristityillä kärryjentapaisilla.
”Myyn 50 kilon puuhiilisäkin 2 500 Zimbabwen dollarilla (n. 5,7 euroa) ja teen sillä mukavasti voittoa. Jaan säkin pienemmiksi pussukoiksi ja myyn niitä 360 dollarilla kappale”, Tshobe kertoo.
Zimbabwea vaivaavat sähkökatkot ja kallis energia tarjoavat hänelle ansaintamahdollisuuden.
Koska sähkö on rahan puutteesta yleisesti kärsiville zimbabwelaisille liian kallista, polttopuun kysyntä lisääntyy. Samalla vauhdittuu Zimbabwen hauraiden metsien tuho. Sibangani Tshobe on siitä hyvin perillä.
”Mutta mitä tehdä? Tällä tavoin huolehdin perheestäni. Tiedän, että liiketoimintamme tuhoaa puita, mutta meidänkin täytyy elää”, Tshobe sanoo.
Huolestuttava trendi
Zimbabwen metsätalouskomission mukaan laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää.
Puuhiiltä valmistetaan kuumentamalla puuta hapettomassa tilassa. Ruuanlaittajat suosivat sitä, sillä se palaa kuumempana ja kauemmin kuin puu. Käytäntö on valtaamassa alaa kautta Zimbabwen.
Puuhiilen valmistus lisää kotoperäisten metsien katoa ja lisäksi voimistaa maan huonontumista, kertoo metsätalouskomission tiedottaja Violet Makoto.
”Puuhiilen lisääntynyt poltto on huolestuttava trendi. Muutama kuukausi sitten meillä oli vaikeuksia sähkön toimittamisessa. Silloin puuhiiltä alettiin käyttää ruuanlaitossa varsinkin kaupunkialueilla. Nyt sähköä enimmäkseen on saatavilla, mutta se on monille liian kallista”, Makoto selittää.
Kaupunkikeskuksissa myytävä puuhiili on yleensä tuotu Zimbabween laittomasti Mosambikista ja Sambiasta, joissa sitä on perinteisesti tuotettu. Nyt tätä energianlähdettä on kuitenkin alettu tuottaa maan sisällä muun muassa Mosambikin rajan läheisyydessä ja Matabelemaan pohjoismaakunnassa.
”Olemme tehneet ratsioita ja takavarikoineet suuria määriä puuhiiltä. Mutta olemme tietoisia, että vaikka takavarikoisimme kaiken hiilen, ihmiset silti menevät ja kaatavat lisää puita ja tuottavat puuhiiltä”, metsätalouskomission päämetsänsuojelija Armstone Tembo sanoo.
Viime vuonna yli 30 ihmistä pidätettiin ja rangaistiin sakoilla puuhiilikaupasta. Samalla takavarikoitiin 1,9 tonnia puuhiiltä.
Tänä vuonna on jo takavarikoitu yli 1 000 säkillistä puuhiiltä ja pidätetty kymmenen ihmistä sekä syytetty heitä puuhiilen valmistamisesta ja myymisestä.
”Tarvitsemme kestävän ratkaisun, joka täydellisesti lopettaa puuhiilen valmistamisen tässä maassa. Apua voisi olla uusista laeista, jotka suoraan puuttuisivat puuhiilen tuottamiseen Zimbabwessa”, Tembo pohtii.
Sakot eivät pelota
Puuhiilen tuottaminen, myyminen ja jopa kuluttaminen ovat rikoksia, mikäli hiili ei ole valmistettu tietyistä puulajeista. Puutavarayhtiöillä on erivapaus kaataa akasian kaltaisia puita puuhiilen tekoa varten.
Metsätalouskomissio vaatii tiukempia lakeja, muun muassa vankeusrangaistusta sakkojen sijaan.
Sakot eivät ole osoittautuneet riittäväksi pelotteeksi. Tällä hetkellä polttopuun ja puuhiilen myymisestä kiinni jäänyt voi saada 21 350 Zimbabwen dollarin (n. 49 euroa) sakot tai vuoden vankeusrangaistuksen.
”Ehdoton vankeusrangaistus olisi mielestämme parempi kuin sakko. Kun puuhiilestä joutuu vankilaan kolmeksi kuukaudeksi, se on niin tuskallista, että ihmiset alkavat ymmärtää ympäristörikosten vakavuuden”, metsätalouskomission pääjohtaja Abednego Marufu sanoo.
Jotkut aktivistit tosin huomauttavat, etteivät kovemmat rangaistukset ole ratkaisu.
”Sähkön hinnan jatkuva nousu ei ole kestämätöntä vain köyhille ja työttömille kuluttajille, vaan myös liikeyrityksille. Sähkö on avaintekijä niin kotien kuin koko maankin taloudelle”, ihmisoikeusaktivisti Effie Ncube kertoo.
”Zimbabwen on investoitava tuuli- ja aurinkoenergiaan, jotta ihmiset saavat edullista ja puhdasta energiaa. Laajalti käytetyllä polttopuulla ja puuhiilellä on vakavia ympäristövaikutuksia”, Ncube painottaa.
Muutkin hinnat kohoavat
Sähkön korkea hinta nostaa myös peruselintarvikkeiden ja palveluiden hintoja.
Viime syyskuussa sähköyhtiö ZETDC nosti hintoja 50 prosentilla. Tämän vuoden toukokuussa sähkön hintaa korotettiin vielä 30 prosentilla. Syyksi ilmoitettiin sähköntuonnin korkeat kustannukset.
”Elintarvikkeiden, ruuan, polttoaineen ja energian nousevat hinnat syöksevät zimbabwelaisia köyhyyteen”, Zimbabwen kuluttajalautakunnan eteläisen alueen johtaja Comfort Muchekeza toteaa.
”Energia on todella herkkä aihe. Hallituksen on korkea aika ottaa käyttöön vaihtoehtoisia energianlähteitä ja päästää energiasektorille muitakin toimijoita. Sähkön hinta on karannut tavoittamattomiin jopa keskiluokalta, ja se huolestuttaa”, Muchekeza kertoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia