(IPS) -- Jo ennen Covid-19 -pandemian puhkeamista YK:n asettama tavoite nälän lopettamisesta vuoteen 2030 mennessä näytti jäävän saavuttamatta. Järjestön mukaan 820 miljoonaa ihmistä eli tilanteessa, jossa heiltä puuttui riittävä ja terveellinen ravinto.

Viruksen leviämisen ehkäisemiseen tähtäävät toimet, maan köyhtyminen ja ilmaston muuttuminen ovat johtaneet äärimmäisen köyhyyden lisääntymiseen ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Siirtyminen kestävään ruokajärjestelmään on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.

”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta. Aidosti kierrättävänä se lisää tehokkuutta ja on ympäristön kannalta kestävää”, sanoo ravitsemusterapeutti Katarzyna Dembska Barillan säätiöstä.

”Lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä ja parantavat niiden tuotantoa. Riisinviljelyn ja kalankasvatuksen yhdistämisellä on pitkä historia monissa Aasian maissa, sekin on esimerkki hyvin integroidusta järjestelmästä, joka lisää ruokaturvallisuutta.”

Ihmisillä ja planeetalla on yhteiset intressit

Barillan ajatushautomon tutkimuspäällikkö Maria Antonelli muistuttaa, että ruuan eteneminen tilalta lautaselle ja edelleen jätteisiin muodostaa noin 21–37 prosentin osuuden ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä.

”Sopeutuminen kasvispohjaiseen, terveelliseen ja kestävään ruokavalioon on tehokas keino vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja samalla se edistää terveyttä, pitkää ikää ja hyvinvointia”, Antonelli toteaa.

Päivittäisten ruokavalintojen avuksi kehitetty Terveyden ja ilmaston kaksoispyramidi osoittaa, että kaikenlaista ruokaa voi syödä ja se voi tehdä hyvää sekä syöjälle itselleen että maapallolle. Olennaista on Antonellin mukaan tarjoilukertojen tiheys ja annosten koko.

”Kasviksia, hedelmiä ja kokojyvätuotteita tulisi syödä joka päivä, palkokasvit ja kala ovat suositeltavia proteiinin lähteitä”, Antonelli sanoo.

Antonelli kiittää Euroopan komission Pellolta pöytään -strategiaa sen pyrkimyksestä luoda integroitu ruokastrategia Euroopan unionille. Mukaan on ensimmäistä kertaa otettu elintarvikkeiden toimitusketjun kokonaisuudessaan.

Strategiassa todetaan, että elintarvikejärjestelmää muuttamalla on mahdollista edistää Euroopan vihreän sopimuksen asettamiin tavoitteisiin pääsemistä. Antonellin mukaan onnistumisen kuitenkin ratkaisevat viime kädessä maataloustuottajat, valmistajat, jälleenmyyjät ja kuluttajat yhdessä.