Selvitys: Lääkeyhtiöt laskuttavat koronarokotteista ainakin viisi kertaa tuotantokustannusten verran – Ugandassa yksi rokoteannos vastaa valtion terveyskuluja henkeä kohti | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Selvitys: Lääkeyhtiöt laskuttavat koronarokotteista ainakin viisi kertaa tuotantokustannusten verran – Ugandassa yksi rokoteannos vastaa valtion terveyskuluja henkeä kohti

Pfizer/BioNTech sekä Moderna ovat tuoreen selvityksen mukaan laskuttaneet hallituksilta jopa 41 miljardia dollaria enemmän kuin koronarokotteiden tuotantokustannukset ovat. ”Lääkeyhtiöt pitävät maailmaa panttivankinaan”, sanoo Oxfamin terveyspolitiikan johtaja Anna Marriott.

Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Koronarokotukset on jaettu pääosin rikkaissa maissa. Rokotteista on maksettu reipasta ylihintaa, kritisoivat järjestöt. Kuva: Teija Laakso.

Koronarokotteet voisivat olla ainakin viisi kertaa nykyistä halvempia, jos lääkeyhtiöt eivät rokotemonopoliensa avulla pystyisi pitämään hintoja korkealla, kritisoi järjestöjen yhteenliittymä The People’s Vaccine Alliance tuoreessa selvityksessään (pdf).

Selvityksen mukaan mRNA-rokotteita valmistavat Pfizer/BioNTech sekä Moderna ovat laskuttaneet hallituksilta jopa 41 miljardia dollaria enemmän kuin rokotteiden tuotantokustannukset ovat.

Selvitys perustuu arvioihin mRNA-tekniikan hinnasta, sillä tarkkaa tietoa rokotteiden tuotantokustannuksista ei ole. Arvion mukaan yksi annos rokotetta voisi maksaa noin 1,18–2,85 dollaria dollaria eli yhdestä eurosta 2,4 euroon. Silti esimerkiksi Afrikan unioni maksaa rokotteista 6,75 dollaria kappaleelta. Ugandassa yksi rokoteannos maksaa saman verran kuin valtion vuotuiset terveyskulut kansalaista kohti, selvityksessä todetaan. Eniten rokotteista on maksanut Israel, 28 dollaria. EU on saattanut maksaa ylihintaa yhteensä jopa 31 miljardia dollaria.

Köyhille maille rokotteita välittävä rokotemekanismi Covax puolestaan on maksanut lähes viisinkertaista hintaa, selvityksessä arvioidaan.

People’s Vaccine Alliance on järjestöjen yhteenliittymä, johon kuuluvat muun muassa Oxfam, Amnesty International ja YK:n hiv/aids-ohjelma Unaids. Se on kritisoinut pitkään koronarokotteita valmistavia yhtiöitä, jotka ovat saaneet rokotteiden kehittämiseen miljardien dollarien arvosta julkista tukea mutta eivät suostu jakamaan tietotaitoaan vapaasti.

Seurauksena rokotteista on pulaa, ja niitä saavat ensimmäisenä rikkaat maat. Tämänhetkisten arvioiden mukaan kehittyvien maiden asukkaista vasta 1,1 prosenttia on saanut ensimmäisen koronarokoteannoksen. Pfizer/BioNTechin ja Modernan rokotteista yli 90 prosenttia on myyty rikkaille maille.

”Lääkeyhtiöt pitävät maailmaa panttivankinaan ennennäkemättömän globaalin kriisin keskellä. Tämä on kenties yksi historian tappavimmista keinottelutapauksista historiassa”, sanoo Oxfamin terveyspolitiikan johtaja Anna Marriott tiedotteessa.

Ratkaisuksi on ehdotettu rokotepatenteista luopumista, jotta rokotteita saataisiin markkinoille nopeammin. Näin tehtiin muun muassa hiv-epidemian huippuvaiheessa 2000-luvun alussa. Asiasta neuvotellaan Maailman kauppajärjestössä, mutta etenkin EU on vastustanut muutosta.

”Terveystyöntekijät kuolevat ympäri maailman joka päivä. Uganda menetti yli 50 terveystyöntekijää vain kahdessa viikossa. Se on muistutus ajasta, jolloin miljoonat ihmiset kuolivat hiviin kehitysmaissa, koska lääkkeet, jotka olisivat voineet pelastaa heidät, olivat liian kalliita”, toteaa Unaidsin johtaja Winnie Byanyima.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia