(IPS) -- ”Oppilaat palasivat kouluun pelokkaina, apaattisina ja surun vallassa”, lukiossa biologiaa opettava Soraya Felix Brasilian Manausin kaupungista kertoo.

Koronan aiheuttaman 14 kuukauden tauon jälkeen lähiopetus alkoi Amazonasin osavaltion pääkaupungissa Manausissa toukokuussa ensin hybridimallilla, jossa puolet oppilaista jäi joka toinen päivä etäopetukseen. Normaalitilaan palattiin 23. elokuuta, jonka jälkeen luokissa voi olla yli 50 oppilasta kerralla.

Puhelimella tavoitettu Felix sanoo tilanteen eroavan jyrkästi aiemmista vuosista, jolloin koulu aloitettiin aina iloisissa merkeissä. Masentunutta tunnelmaa selittää se, että korona on kurittanut Brasiliassa pahimmin Manausia ja koko Amazonin aluetta.

Koululaisilta on kuollut läheisiä covid-19-taudin kynsissä, ja moni nuori on joutunut etsimään työtä vanhempien menetettyä leipäpuunsa.

Tarttuva virusmuunnos

Elokuun puolivälissä pandemia oli jatkunut Brasiliassa 17 kuukautta, ja reilun kahden miljoonan asukkaan Manausissa oli rekisteröity tuona aikana 9 431 koronakuolemaa. Se on väkilukuun suhteutettuna miltei tuplasti maan keskiarvo.

Kuolleisuus ryöpsähti ensi kerran Manausissa huhti-toukokuussa 2020. Tämän vuoden tammikuussa satoja koronapotilaita menehtyi lisähapen puutteeseen. Yli 500 ihmistä lennätettiin hoitoon muihin osavaltioihin, mikä levitti aiempaa tarttuvampaa virusmuunnosta ympäriinsä.

Koko 213 miljoonan asukkaan Brasiliassa tartuntoja on kirjattu yli 20 miljoonaa ja kuolleita lähes 600 000.

Opettaja Soraya Felix eli omat kauhun hetkensä viime vuonna odottaessaan lasta, joka syntyi marraskuussa. Onnekseen hän vältti koronan, joka on koitunut monen odottavan äidin ja vauvan kohtaloksi. Lisämurhetta toi kuitenkin perheen kahdeksanvuotiaan tyttären pitkäksi venynyt etäkoulu.

Kaikilla Felixin oppilailla ei ollut kotonaan nettiyhteyttä, ja koululla oli vain kaksi tietokonetta 30 opettajan käytössä, vaikka kyse on keskiluokkaisesta asuinalueesta. Kaupungin köyhissä osissa tilanne oli vielä lohduttomampi.

Eriarvoisuus pahenee

Felixin arvion mukaan etäopetuksen hyöty ”on jäänyt hyvin pieneksi”, koska suurin osa oppilaista on osallistunut siihen kännykän välityksellä.

Tilannetta helpotti hiukan osavaltion opetusviraston vuonna 2007 perustama koulutelevisio, jonka avulla välitetään opetusta syrjäseuduille.

Asiantuntijoiden mukaan pandemia heikentää tuntuvasti Brasilian koulutustilannetta. Eriarvoisuus opetuksessa pahenee, mikä vaikuttaa aikanaan työnsaantiin.

Vuoden 2020 tilaston mukaan lähes neljännes brasilialaisista – 47,5 miljoonaa – opiskeli. Peruskoulua kävi 26,7 miljoonaa, toisella asteella opiskeli 12,3 miljoonaa ja korkea-asteella 8,5 miljoonaa.

Eriarvoisuus vallitsi ennen koronaakin: nettiyhteys löytyi vain 65 prosentista kunnallisia peruskouluja, kun yksityiskouluissa osuus oli 98 prosenttia.

Köyhän opintie katkeaa

Brasilian erikoisuuksiin kuuluu, että ylempien tuloluokkien lapset käyvät yksityisen koulun ja jatkavat julkisesti ylläpidettyyn maksuttomaan yliopistoon. Köyhillä ei ole sinne asiaa huonojen perustietojen vuoksi.

Myös osavaltioiden varallisuuserot vaikuttavat koulutukseen. Pääkaupungin Brasilian julkisista peruskouluista 42 prosenttia tarjosi oppilailleen maksuttoman nettiyhteyden kotiin, kun Amazonin alueella sijaitsevan Rôndonian osavaltion kouluista siihen pystyi 0,5 prosenttia.

Koronan aikana myös oppilaiden ravitsemustaso on heikentynyt päivittäiseen kouluruokailuun tulleiden katkojen vuoksi.

Brasilia onnistui viime vuosikymmeninä saamaan lähes kaikki lapset yhdeksänvuotisen peruskoulun piiriin. Opetuksen laadussa on kuitenkin paljon parantamisen varaa, mikä näkyy muun muassa heikkoina Pisa-tuloksina.

Kiivas ministeriruletti

Opetusministeriön ovi on käynyt tiuhaan presidentti Jair Bolsonaron oikeistohallituksen 2,5-vuotisen valtakauden aikana.

Ensin opetusministeriksi nimitettiin kolumbialaissyntyinen teologi Ricardo Velez. Pesti päättyi kolmen kuukauden kuluttua, kun ministeri oli kehottanut koulujen johtajia kuvaamaan oppilaita laulamassa kansallishymniä ja lähettämään videon ministeriöön tarkastettavaksi.

Ekonomisti Abraham Weintraubin kausi kesti 14 kuukautta ja päättyi eroon sen jälkeen, kun hän oli kutsunut ylipistoja kapina- ja huumekeskuksiksi. Uransa aikana Weintraub ehti muun muassa vaatia liittovaltion korkeimman oikeuden tuomareiden vangitsemista.

Taloustieteilijä Carlos Alberto Decotelli nimitettiin virkaan kesäkuussa 2020. Hän joutui eroamaan viiden päivän päästä, koska oli väärentänyt ansioluetteloonsa muun muassa tohtorintutkinnon.

Tilalle tuli äärioikeistolainen presbyteeripappi ja teologi Milton Ribeiro. Hänen mielestään vasemmistolainen henkilö ei voi toimia yliopiston rehtorina ja yliopisto-opinnot on tarkoitettu vain rikkaille, koska he maksavat veroja.