Maapallolta on löydetty yhteensä lähes 60 000 puulajia. Niistä lähes 30 prosenttia on uhattuina ihmisen toiminnan vuoksi, käy ilmi tuoreesta raportista (pdf).

Uhattuja puulajeja on sen mukaan kaksi kertaa enemmän kuin nisäkkäitä, lintuja, sammakkoeläimiä ja matelijoita yhteensä. Siitä huolimatta uhanalaiset eläimet saavat yleensä enemmän huomiota, se huomauttaa.

Raportin on tehnyt brittiläinen, kasvitieteellisiä puutarhoja edustava Botanic Gardens Conservation International (BGCI) -järjestö. Se perustuu viiden vuoden tutkimukseen, jossa on ollut mukana muun muassa kasvitieteellisiä puutarhoja ja yliopistoja.

Suurimpia uhkia puille ovat raportin mukaan maatalous, hakkuut sekä karjatalous. Myös ilmastonmuutoksen ja äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat vaarat ovat lisääntymässä.

Yli 440 puulajia on suoraan sukupuuton partaalla, mikä tarkoittaa, että niitä kasvaa villeinä enää alle 50 yksilöä.

Esimerkiksi Borneossa palmuöljyplantaasit ovat suuri uhka siipipuukasveille, jotka ovat yksi uhatuimmista puuryhmistä. Niiden katoaminen on johtanut myös Borneon orankien vähenemiseen.

Eniten puulajeja on Brasiliassa, Kolumbiassa, Indonesiassa, Malesiassa, Venezuelassa ja Kiinassa. Kussakin niistä 13–24 prosenttia puulajeista on uhattuina. Uhattuja lajeja ovat esimerkiksi amerikanaitomahonki, kaneli ja magnolia.

Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa taas tuholaiset ja taudit ovat vähentäneet saarnien määrää. Myös tietyt tammilajit ja etelänpyökit ovat uhattuina metsien häviämisen takia etenkin Keski- ja Etelä-Amerikassa.

Eniten uhattuja puita on saarilla, kuten St. Helenalla, Madagaskarilla ja Mauritiuksella, joilla 57–69 prosenttia on uhattuna. Tämä on huolestuttavaa, koska monia näistä lajeista ei löydy mistään muualta, raportissa huomautetaan.

Suomessa on raportin mukaan 41 kotoperäistä puulajia, joista yksi on uhattuna.

Puut ovat ekosysteemille elintärkeitä, sillä ne varastoivat puolet maanpäällisestä hiilestä ja toimivat suojana äärimmäisiltä sääilmiöiltä, kuten hurrikaaneilta ja tsunameilta. Ne ovat miljoonien muiden lajien asuinpaikkoja. Yhden puulajin katoaminen voi aiheuttaa dominoefektin.

”Tämä raportti on herätys kaikille siitä, että puut tarvitsevat apua. Jokaisella puulajilla on merkitystä – miljoonille muille lajeille, jotka ovat niistä riippuvaisia, ja ihmisille kaikkialla maailmassa”, sanoo BGCI:n pääsihteeri Paul Smith tiedotteessa.

Raportti suosittelee muun muassa suojelualueiden laajentamista, uhattujen puiden säilyttämistä siemenpankeissa ja kasvitieteellisissä puutarhoissa sekä puiden istutuksen lisäämistä, mihin myös tavalliset ihmiset voivat osallistua.

Hyvä uutinen on, että suojelutoimet ovat lisääntyneet. Ainakin 64 prosenttia kaikista puulajeista kasvaa ainakin yhdellä suojellulla alueella, raportissa kerrotaan.