Puolustusministeriö suunnittelee totaalikieltäytyjien ”oravanpyörän” pysäyttämistä

Puolustusministeriö on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen siviilipalveluslain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta siten, että ilman rangaistusta selvinneitä totaalikieltäytyjiä ei enää määrättäisi astumaan uudelleen palvelukseen. Ministeriön ehdotuksen mukaan lakimuutokset astuisivat voimaan 1.1.2022.

Ilman rangaistusta selvinneiden totaalikieltäytyjien määrääminen uudelleen palvelukseen oli pitkään käytännössä kuollut kirjain lainsäädännössä. Kuitenkin vuosina 2018–2019 yli sata totaalikieltäytyjää selviytyi ilman vapausrangaistusta, koska Helsingin hovioikeuden 23.2.2018  antaman päätöksen vuoksi heidän tuomitseminensa nähtiin Jehovan todistajien suosituimmuuskohteluun nähden syrjivänä. Nämä totaalikieltäytyjät on vapauttavan päätöksen jälkeen myös kutsuttu uudelleen palvelukseen. Aseistakieltäytyjäliiton tietojen mukaan he ovat pääosin kieltäytyneet palveluksesta edelleen ja saaneet tästä syystä uusia haasteita oikeuteen.

Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjattu ne bis in idem -periaate kuitenkin kieltää kaksinkertaisen syyttämisen ja tuomitsemisen samasta teosta. Helsingin hovioikeuden 1.8.2021 antama päätös vahvisti, että totaalikieltäytyjien uusi tuomitseminen lainvoimaisen vapauttavan tuomion jälkeen olisi rikkonut tätä oikeusperiaatetta. Useat uudelleen palvelukseen määrätyt totaalikieltäytyjät ovat tämän jälkeen saaneet jo toisen vapauttavan tuomion oikeudesta. Epäselvää on ollut, odottaako heitä lain vaatimalla tavalla seuraavaksi kolmas palvelukseenastumismääräys.

Aseistakieltäytyjäliitto pitää lakimuutosehdotusta järkevänä ja ihmisoikeusmyönteisenä. "Erityisesti uudistus olisi helpotus niille totaalikieltäytyjille, joita muuten uhkaisi toistuva palvelukseenastumismääräysten ja kieltäytymisten kierre aina 30:n vuoden ikään asti", liitosta todetaan. Puolustusministeriön lausuntopyynnössä uudistusta perustellaan myös oikeustilan selkeyttämisellä sekä tuomioistuinten, Puolustusvoimien ja Siviilipalveluskeskuksen resurssien säästämisellä.

Siviilipalveluslainsäädännön uudistaminen ei kuulu puolustusministeriölle

Aseistakieltäytyjäliitto haluaa kuitenkin myös huomauttaa, ettei sinänsä myönteisen uudistuksen valmistelu oikeastaan kuulu puolustusministeriölle, vaan työministeriölle. Totaalikieltäytyjien uudelleen palvelukseen määräämisestä säädetään siviilipalveluslaissa, ja asevelvollisuuslain vastaava kohta viittaa siviilipalveluslakiin.

Tarve muuttaa kyseessä olevia lainkohtia tuli puolustusministeriön lausuntopyynnön mukaan ministeriön tietoon aiemmalla lausuntokierroksella, joka koski asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevien säännösten muutostarpeita. Aseistakieltäytyjäliiton näkemyksen mukaan tämä ei kuitenkaan muuta itse asiaa, eli sitä että YK:n ihmisoikeuselinten mukaan siviilipalveluksen tulee olla asevoimista selkeästi erillinen kokonaisuus, jonka hallinnointi kuuluu siviiliviranomaisille ja -ministeriöille.

”Samaan aikaan tämän lakimuutosehdotuksen kanssa asevelvollisuuden kehittämistä selvittävän parlamentaarisen komitean ja siihen liittyvien projektien kautta ujutetaan puolustushallintoa keskiöön myös siviilipalveluslakia koskevassa valmistelussa. Vaadimme puolustusministeriötä tunnistamaan oman toimenkuvansa rajat ja luovuttamaan siviilipalveluslainsäädäntöä koskevien uudistusten valmistelun työministeriölle”, Aseistakieltäytyjäliitosta huomautetaan.