“Idriss Déby jätti taakseensa katastrofaalisen perinnön. Hallinto on korruptoitunut ja täysin lamaantunut, oikeudenmukaisuus on vain sana ja yhteisöjen konfliktit ovat lisääntyneet.”

Näin tiivistää Tšadin tilanteen  Ahmat Yacoub, joka johtaa paikallista kehityksen ja äärliikkeiden ehkäisyn tutkimuslaitosta Center for the Development and Prevention of Extremismiä (CEDPE).

Maailman köyhimpiin maihin kuuluva Tšad nousi otsikoihin yllättäen, kun maan presidentti kuoli huhtikuun 20. päivänä varsin erikoisella tavalla: hän kaatui taistelussa kapinallisia vastaan.

Débyn perintö on vähintäänkin ristiriitainen. Presidentti oli vahvistanut valtaansa viimeisten kolmen vuosikymmenen ajan. Häntä pidettiin autoritaarisena sortajana, joka syöksi maansa syvään köyhyyteen.

Kansainvälisesti hänet tunnettiin kuitenkin paremmin tärkeästä roolistaan Yhdysvaltain ja Ranskan johtamassa terrorismin vastaisessa taistelussa Sahelin ja Tšadjärven alueilla.

Presidentti oli tapaamassa joukkojaan, kun Libyassa toimiva tšadilainen kapinallisryhmittymä FACT (Front for Change and Concord in Chad) ylitti rajan ja hyökkäsi hallituksen joukkoja vastaan. Hän menehtyi saamiinsa vammoihin taistelukentällä satoja kilometrejä maan pääkaupungista N´djamenasta pohjoiseen.

68-vuotias Déby kuoli vain päivää sen jälkeen, kun hänen oli julistettu voittaneen vaaleissa itselleen kuudennen hallintokauden.

Kuolema onkin herättänyt kysymyksiä. Hurjimpien epäilyjen mukaan Débyn kuoleman taustalla oli Ranska, joka järjesti presidentin kuoleman, koska Déby oli aikonut vetää joukkonsa Malista ja allekirjoittaa sotilaallisen sopimuksen Venäjän kanssa.

Vihamiehiä Débyllä riitti. Tšad on hänen valtansa alla uponnut päättymättömiin sisäisiin konflikteihin. Maa kärsii valtakamppailuista, etnisistä jännitteistä ja epätasa-arvoisesta resurssien jaosta. Siksi kansalaiset elävät syvässä köyhyydessä ja poliittisessa epävakaudessa.

Tšadin konflikti on pakottanut siviilit pakenemaan kodeistaan ja kylistään, ja tuhansia on kuollut. Noin 5,5 miljoonaa ihmistä tarvitsee YK:n mukaan humanitaarista apua. Noin 402 000 ihmistä on paennut maan sisällä.

Kriisiä pahentavat myös ilmastonmuutos, työttömyys, aliravitsemus ja kalliit elinkustannukset. Monet ovat lähteneet siirtolaiseksi.

Valta periytyi pojalle

Nyt Tšadilla on edessään uusi aikakausi. Kaksi viikkoa Débyn kuoleman jälkeen väliaikainen sotilasneuvosto nimitti hänen poikansa, 37-vuotiaan kenraalin Mahamat Idriss Débyn väliaikaiseksi presidentiksi siihen asti, kunnes maassa järjestetään vapaat ja reilut vaalit ja siviilihallinto ottaa vallan. Tämän on määrä tapahtua puolentoista vuoden sisällä.

Hänen nimityksensä aiheutti kuitenkin heti suuria protesteja, joissa vaadittiin siviilihallintoa, sillä Tšad ei ole monarkia. Seurauksena oli viisi kuolemaa ja lukuisia pidätyksiä.

Monet pelkäävät että Mahamat seuraa isänsä jalanjäljissä ja tarrautuukin valtaan.

“Sotilasneuvosto on lähettänyt ristiriitaisia signaaleja. Maa on avautunut: vankeja on vapautettu ja protesteja sallittu, mutta siirtymäajan julistusta ei ole haluttu muokata, koska se antaa neuvostolle ylen määrin valtaa siirtymäajan järjestelyistä”, sanoo ajatushautomo International Crisis Groupin Keski-Afrikan asiantuntija Richard Moncrieff.

Hän kuitenkin uskoo, että poliittinen siirtymä on mahdollinen.

Demokratiavaje on johtanut väkivaltaan

Poliittinen vakaus olisi jotain, mitä Tšadissa ei ole hetkeen nähty. Vuonna 1960 itsenäistyneessä maassa on ollut meneillään erilasia konflikteja vuodesta 1963 alkaen.

Konfliktien juurisyy on se, että hallitus ei ole luonut demokraattisia instituutioita, Moncrieff sanoo.

Kapinat ovat seuranneet toisiaan. Niiden taustalla on ollut etnisiä intressejä sekä vallanhalua ja pyrkimyksiä hyödyntää maan luonnonvaroja. Kapinoiden seurauksena maassa ei ole tehty poliittisia uudistuksia, mikä taas on antanut pontta uusille kapinoille.

“Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana vaikutusvaltaisimmat ihmiset ovat olleet vanhempia armeijan upseereita ja yrittäjiä, jotka ovat käyttäneet valta-asemaansa rikastuakseen, mikä taas on ruokkinut konfliktia”, Moncrieff selittää.

Vauraat luonnonvarat, köyhä maa

Edesmennyt Déby nousi valtaan vallankaappauksella vuonna 1990. Hän syrjäytti tuolloin diktaattori Hissène Habrén, joka kuoli hiljattain koronavirukseen vankilassa.

“Kun Déby pääsi valtaan, tšadilaiset toivoivat muutosta: demokratiaa, perustuslain takaamia ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Mutta ajan mittaan sosiaalis-taloudellinen tilanne heikkeni, viha kasvoi ja valtaa haalittiin enemmän kuin sitä jaettiin”, Marcelin kertoo.

Tšadin tämänhetkinen kriisi johtuu pitkälti Débystä. Hän muutti perustuslakia sekä vuosina 2005 että vuosina 2018 voidakseen jäädä valtaan. Hän voitti vaalit kuusi kertaa peräkkäin oppositio boikotoidessa vaaleja. Vaaleista raportoitiin myös epäselvyyksiä.

Myös poliittinen sorto kasvoi Débyn valtakaudella. Opposition edustajia vangittiin ja tapettiin ja protestimarsseja kiellettiin. Tämä johti väkivaltaiseen valtataisteluun ja moniin kapinoihin.

“Kapinallisliikkeiden moninaisuus on pitänyt maan päättymättömässä epävakaudessa sen lisäksi, että maa on alikehittynyt, korruptoitunut ja rikkoo ihmisoikeuksia”, Yacoub sanoo.

Tšad on YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksissä yksi maailman huonoimmin pärjäävistä valtioista huolimatta siitä, että sillä on maailman suurimpiin kuuluvat luonnonvarat.

Débyä on syytetty maan öljyvarojen huonosta hoitamisesta. Öljyvaroilla voitaisiin nostaa kansa köyhyydestä, mutta hallitus on käyttänyt miljoonia dollareita sotilaallisiin tarkoituksiin.

Tšadilaisten on vaikea saada terveyspalveluita ja koulutusta, ja infrastruktuuri on heikko. 15 miljoonan asukkaan maassa on vain muutama sata erikoislääkäriä . Terveydenhuolto on kallista ja lukutaidottomuus on kasvanut.

Humanitaarinen kriisi on johtanut siihen, että lapsia ja nuoria rekrytoidaan kapinallisten riveihin. Osa menee vapaaehtoisesti valehdellen ikänsä ja paetakseen köyhyyttä. Osalla luvan antamat vanhemmat, koska he tarvitsevat rahaa. Jotkut rekrytoidaan väkisin, tšadilaisen Center Almouna -ajatushautomo tutkija Abdelkerim Marcelin kertoo.

Etenkin maaseudun nuoret tytöt ja naiset sekä maan sisäiset pakolaiset ovat alttiita sukupuolittuneelle väkivallalle ja muille ihmisoikeusloukkauksille, hän sanoo.

Esimerkiksi nuorten tyttöjen ihmiskauppaa seksuaalisia tarkoituksia varten sekä alaikäisten tyttöjen raiskauksia tapahtuu lähes kaikissa maakunnissa.

Pelkona maan hajoaminen

Presidentin kuolema tarjoaa Tšadille mahdollisuuden muutokseen, mutta tilanne voi myös pahentua, jos väliaikaiseksi presidentiksi nimitetty Mahamat Déby ei noudata sovittuja sääntöjä.

Déby sanoi kesäkuussa Jeune Afrique -lehdelle antamassaan haastattelussa, että hän ei välttämättä noudata puolentoista vuoden määräaikaa, jos kaksi ehtoa ei täyty.

“Ensimmäinen on, että me tšadilaiset pääsemme yhteisymmärrykseen eteenpäin siirtymisestä ja toinen on, että kumppanimme auttavat meitä rahoittamaan vuoropuhelun ja vaalit”, hän sanoi.

Marcelin varoittaa, että Débyn valtaan jäämisellä olisi vakavat seuraukset.

“Jos hän yrittää jäädä valtaan, Tšad uppoaa loputtomaan kriisiin ja voi hajota kahtia, kuten Sudan.”

Suomennos: Teija Laakso

Maailma.netin Unohdetut kriisit -juttusarjassa käsitellään vähemmälle huomiolle jääneiden konfliktien, humanitaaristen kriisien ja katastrofien taustoja.