Ehdotus naisten pakollisista kutsunnoista on todelliset ongelmat sivuuttavaa tasa-arvoteatteria ​​​​​​​

Useat mediat uutisoivat viikonlopun aikana, että toimikautensa päättänyt asevelvollisuuden kehittämistä selvittävä parlamentaarinen komitea on ehdottamassa ainakin naisten määräämistä rangaistuksen uhalla pakollisiin kutsuntoihin. Aseistakieltäytyjäliitto pitää tätä kosmeettisena uudistuksena, joka edistää tasa-arvoa vain näennäisesti. Tosiasiassa pakottaminen palvelukseen sukupuolen perusteella ja vankeuteen vakaumuksen vuoksi jatkuu entiseen tapaan.

Tasa-arvon ohella pakollisten kutsuntojen laajentamista koskemaan naisia on perusteltu syrjäytymisen ehkäisemisellä ja terveyden edistämisellä. Aseistakieltäytyjäliitto ihmettelee tarvetta 18 vuotta täyttävien "koko ikäpolven tsekkaukselle", josta muun muassa komitean varapuheenjohtaja Joonas Könttä on puhunut julkisuudessa. Oppivelvollisuuden pidennyttyä hiljattain 18:aan vuoteen koko ikäluokka nimittäin on tähän ikään asti opiskelijaterveydenhuollon ja opintojenohjauksen piirissä.

Jos uusien pakkojen säätämistä naisille ollaankin ehdottamassa laajan parlamentaarisen yksimielisyyden vallitessa, julkisuudessa olleiden tietojen mukaan asevelvollisuuskomitean jäsenten kesken on ollut erimielisyyttä siviilipalveluksen pituudesta. Komitean enemmistö säilyttäisi sen kuitenkin ennallaan 347 päivässä. Aseistakieltäytyjäliitto muistuttaa, että esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomitea on arvostellut viimeksi kuluvan vuoden huhtikuussa Suomen siviilipalveluksen pitkää kestoa ja kehottanut valtiota ryhtymään toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.

Aiemmin paljon julkisuutta saaneesta siviilipalveluksen paremmasta hyödyntämisestä kokonaisturvallisuuden näkökulmasta komitean jäsenet ovat nyt olleet varsin vaitonaisia. Mahdollisesti komitea on tässä törmännyt realismiin: siviilipalvelus tukee jo nykyisellään hyvin "kokonaisturvallisuutta", jos sellaista sanaa halutaan käyttää. Tämänhetkisen siviilipalvelusjärjestelmän parhaita puolia on siviilipalvelusvelvollisten etujärjestön Aseistakieltäytyjäliiton mielestä työpalveluspaikkojen laaja valikoima ja palvelustaan suorittavien laaja mahdollisuus hakeutua haluamaansa palveluspaikkaan. Kriisinajan tehtävien painottaminen myös vaarantaa siviilipalveluksen tarkoituksen toimia vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille sopivana palvelusmuotona.