Koronapandemiasta Unicefin 75-vuotisen historian vakavin lapsen oikeuksien kriisi

Koronakriisi on vaikuttanut lapsiin ennennäkemättömän laajasti. Pandemiasta on tullut Unicefin 75-vuotisen historian tähän asti vakavin lapsen oikeuksien kriisi.  

Unicef julkaisi joulukuun alussa koronapandemian vaikutukset lapsiin -raportin, joka osoittaa, että kehitys on hidastunut kaikilla lasten elämän osa-alueilla maailmanlaajuisesti.  

Raportissa todetaan, että pian kaksi vuotta kestäneen koronakriisin seuraukset syvenevät yhä: köyhyys ja eriarvoisuus kasvavat ja uhkaavat lapsen oikeuksia.  

Kriisi uhkaa murentaa lapsen oikeuksien saavutuksia 

Koronakriisi on merkinnyt takapakkia kaikilla lapsuuden kannalta tärkeillä osa-alueilla: terveydessä, ravitsemuksessa, koulunkäynnissä, lastensuojelussa, mielenterveydessä sekä köyhyyden ehkäisyssä. 

- Unicef on perustamisestaan asti ollut luomassa turvallista kasvuympäristöä miljoonille lapsille kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Koronapandemian seurauksena valtavat saavutukset ovat vaarassa - menemme taaksepäin, vaikka pitäisi mennä eteenpäin, Suomen Unicefin pääsihteeri Marja-Riitta Ketola toteaa. 

Vie vuosia ennen kuin päästään pandemiaa edeltävälle lapsiköyhyyden tasolle 

Lapsiköyhyydessä elää nyt yli 100 miljoonaa lasta enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Tie lapsia uhkaavasta köyhyydestä vakaammalle maaperälle on parhaassakin tapauksessa pitkä. Voi viedä 7–8 vuotta ennen kuin päästään takaisin edes pandemiaa edeltäneelle lapsiköyhyyden tasolle. 

Raportti muistuttaa myös, että ennen pandemiaakin miljardi lasta maailmassa kärsi ainakin yhdestä koulunkäyntiin, asumiseen, ruoansaantiin tai veteen ja sanitaatioon liittyvästä puutteesta. Nyt luku vain kasvaa, sillä pandemiasta ei toivuta tasa-arvoisesti. 

Ero rikkaiden ja köyhien lasten välillä on musertava, ja kaikkein heikoimmat ja haavoittuvimmat lapset joutuvat korjaamaan koronakriisin jälkiä pisimpään.  

Myös konfliktit pahenevat – eniten kärsivät lapset 

Koronakriisin ohella ilmastonmuutoksen sekä sotien ja konfliktien vaikutukset lasten elämään ovat dramaattiset. 80 prosenttia humanitaarisesta avuntarpeesta liittyy konflikteihin.  

Maailmanlaajuisesti 426 miljoonaa lasta – lähes yksi viidestä – elää konfliktialueilla. Suhteellisesti suurimman taakan kantavat lapset. 

Lisäksi puolet maailman lapsista, eli noin miljardi lasta, elää alueilla, joilla ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit arvioidaan äärimmäisen suuriksi. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat katastrofit ovat kolminkertaistuneet 30 vuodessa.  

Hyvä tulevaisuus tehdään tänään 

Marja-Riitta Ketolan mukaan lasten puolella -asennetta ei ole koskaan tarvittu niin paljon kuin nyt, globaalin pandemian, yhä laajenevien konfliktien ja pahenevan ilmastonmuutoksen aikana. 

- Tulevaisuus syntyy tämän päivän teoista. Tarvitsemme vahvaa yhteistyötä hallitusten, lahjoittajien ja järjestöjen kanssa. Lasten on oltava vuorossa ensimmäisinä, kun panostetaan, ja viimeisinä, kun säästetään, Ketola sanoo. 

Lasten tulevaisuuden turvaamiseksi ensisijaisen tärkeää on koronarokotteiden tasavertaisen jakelun turvaaminen kaikkialle. Se on avainasemassa lasten terveyden ja ravitsemuksen takapakin suunnan kääntämisessä. Lisäksi jokaiselle lapselle tulee turvata oikeus laadukkaaseen opetukseen, mielenterveyspalveluihin ja lastensuojeluun. Tarvitaan myös riittäviä panostuksia sosiaaliturvaan, inhimilliseen pääomaan ja kriiseistä toipumiseen. Tuleviin kriiseihin on varauduttava paremmin ja reagoitava nopeammin, jotta niistä toivutaan entistä vahvempina.   

Poimintoja Unicefin raportista: 

• Koronapandemian aikana pahimmillaan yli 1,5 miljardia lasta jäi koulusulkujen vuoksi koulun ulkopuolelle. Melkein 80 prosenttia lähiopetuksesta jäi pitämättä ensimmäisen pandemiavuoden aikana. 
• Yli 13 prosenttia 10–19-vuotiaista kärsii erilaisista mielenterveyden häiriöistä. Pandemia oli jo lokakuuhun 2020 mennessä aiheuttanut häiriöitä mielenterveyspalveluissa 93 prosentissa maailman maista.  
• Koronakriisi voi aiheuttaa vuosikymmenen loppuun mennessä yli 10 miljoonaa lapsiavioliittoa lisää. 
• Lapsityöläisten määrä voi kasvaa nopeasti, jopa 9 miljoonalla pelkästään vuoden 2022 loppuun mennessä. Taustalla on pahentunut köyhyys. Lapsityön piirissä olevien lasten määrä on nyt 160 miljoonaa. Neljän viime vuoden aikana heitä tuli 8,4 miljoonaa lisää. 
• Jopa 1,8 miljardia lasta elää maissa, joissa koronakriisi aiheutti vakavia häiriöitä väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen liittyvissä palveluissa. 
• 50 miljoonaa lasta kärsii aliravitsemuksen vakavimmasta, henkeä uhkaavasta muodosta. 

Humanitaarisen avun tarve ennätyksellisen suuri 

Unicef julkaisi tiistaina ennätyksellisen suuren hätäavun vetoomuksen, yhteensä 8,3 miljardia euroa. Tarve on 33 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Tämän avun turvin tavoitetaan yli 327 miljoonaa ihmistä, joista yli puolet on lapsia. Summasta 1,8 miljardia euroa ohjataan Afganistanin lasten auttamiseksi. Afganistanin vetoomus on kautta aikojen suurin yhtä maata koskeva vetoomus.