Ränkkää brändi: Yksikään yritys ei jäänyt tänä vuonna nollille

Eetin raportissa arvioitiin 34 suomalaisen vaatemerkin ilmasto, ympäristö- ja ihmisoikeusvastuuta sekä läpinäkyvyyttä. Merkit on jaettu viiteen kategoriaan (A-E) niiden saamien pisteiden mukaan.

Yli puolet merkeistä sijoittui kahteen parhaaseen kategoriaan. Ne saivat vähintään 15 pistettä, kun maksimipistemäärä oli 29. A-kategoriaan sijoittui seitsemän merkkiä: FRENN, Papu, Pure Waste, Alpa, Paapii, Aarre ja BYPIAS.

Kovimmat nousijat olivat Pure Waste (+8 pistettä), Reima (+8 pistettä) ja Luhta Sportswear Companyn Torstai (+7 pistettä).

Seitsemän merkkiä sai täydet pisteet vaatteiden pitkäikäisyydestä

Vaatteen elinkaaren pidentäminen on tärkein yksittäinen keino vähentää vaateteollisuuden päästöjä. Teollisuudenalan tulee pyrkiä pois liiketoimintamallista, jossa tuotetaan suuria määriä lyhytikäisiä vaatteita.

“Suunnittelupöydällä päätetään tuleeko vaatteesta kestävä ja korjattava. Hitaassa muodissa yritykset tarjoavat vaatteiden elinkaaren pidentämiseksi hyvät hoito-ohjeet, korjauspalveluita ja takuita. Jotkut merkit jopa ottavat takaisin vaatteitaan ja myyvät ne second handina”, kuvailee Eetin vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme.

Tänä vuonna tarkasteltiin ensimmäistä kertaa toimia kuten takuuta ja korjauspalvelua, joilla vaatemerkit voivat viestiä tuotteidensa kestävyydestä.

FRENN, Alpa, Aarre, Halti, Gugguu, Globe Hope ja Sasta saivat täydet kaksi pistettä pitkäikäisyyden edistämisestä. Kaksitoista merkkiä jäi kokonaan vaille pitkäikäisyyspisteitä. Yhdeksän merkkiä tarjoaa tuotteilleen takuun ja seitsemäntoista merkkiä korjauspalveluita.

Ilmastotyö on aloitettu tosissaan

llmastovaikutusten arvioinnissa on otettu merkittäviä harppauksia eteenpäin. Vuoden 2019 selvityksessä kaupparyhmät olivat ainoat yritykset, jotka saivat pisteitä ilmastovaikutustensa raportoinnista.

Tänä vuonna vain kuusi merkkiä jäi ilman ilmastopisteitä.

Raportista selviää, että yhä useammat vaatemerkit ovat heränneet ilmastovelvollisuuteensa ja ryhtyneet laskemaan ilmastopäästöjään sekä viestimään niistä.

Hiilineutraaliustavoitteet ovat selkeä trendi. Yrityksissä on kuitenkin nähtävissä eroja siinä, miten tavoitteesta kerrotaan: onko konkreettinen suunnitelma jo tehty ja miltä osin se perustuu päästökompensaatioille.

Suunnitelmat ovat tärkeitä, jotta ilmastoystävällisyys ei jää vain puheen tasolle.

Valtaosa merkeistä keskittyy toistaiseksi oman toimintansa päästöjen vähentämiseen. 13 yrityksistä laskee myös raaka-aineiden ja tuotannon päästöt (Scope 3).

Eri arvioiden mukaan vaateteollisuus aiheuttaa globaalisti 3-10 % kaikista päästöistä. Suomen tekstiili- ja muoti ry:n mukaan kotimaisen vaatealan päästöt ovat vain 0,1 % Suomen päästöistä.

“Merkittävin osa suomalaisen vaatealan päästöistä syntyykin Suomen rajojen ulkopuolella. Yritysten seuraava tehtävä on laskea ja pienentää näitä pääosin valmistuksesta johtuvia päästöjä”, sanoo Lumme.

Suuret pitävät edelleen perää

Positiivista on, ettei yksikään tarkastelluista merkeistä jäänyt enää kokonaan pisteittä.

Eetti on käynyt dialogia Suomen suurimman vaateyrityksen Luhta Sportswear Companyn kanssa, ja tänä vuonna sen merkit Luhta, Rukka, YourFace  ja Torstai saivat vihdoin ensimmäiset pisteensä.

Vuonna 2019 alimpaan E-kategoriaan sijoittui yli puolet arvioinnin brändeistä, tänä vuonna enää viisi merkkiä.

Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat edelleen kahdessa alimmassa kategoriassa. S-ryhmän House, Keskon mywear, Tokmannin Pola ja Stockmannin NOOM eivät ole parantaneet tulostaan lainkaan.

Markettien toiminta perustuu laadulla ja vastuullisuudella myymisen sijasta edullisiin hintoihin ja suuriin volyymeihin.

Niiden tehdaslistoista esimerkiksi selviää, että alihankkijoita on useampia satoja ja näillä puolestaan on omat materiaali- ja raaka-ainetoimittajansa. Läpinäkyvyyden lisääminen tähän ketjuun on ensiarvoisen tärkeää.

Tuotanto riskimaissa edellyttää erityistä panostusta vastuullisuustyöhön

Huonoimmin menestyneitä merkkejä yhdistää se, että tuotanto tapahtuu joko kokonaan tai merkittäviltä osin riskimaissa, joissa lainsäädäntö ja valvonta eivät riitä takaamaan ihmisoikeuksien toteutumista tai ympäristön kannalta kestävää tuotantoa.

Näillä yrityksillä ei myöskään ole tarjolla tuotteiden pitkäikäisyyttä tukevia palveluja, ja käytössä on vasta vähän vastuullisempia materiaaleja.

Kärkeen sijoittuneet merkit vastaavat kuluttajien kasvaneeseen kiinnostukseen vastuullisesti tuotettua muotia kohtaan. Samalla suuret, taloudellisesti merkittävimmät yritykset eivät ole kehittäneet vastuullisuustyötään samassa tahdissa.

“Ränkkää brändi osoittaa hyvin, että vastuullisuus tarkoittaa eri asioita eri yrityksille. Yksikään arvioiduista merkeistä ei sano tekevänsä kestämättömiä vaatteita vastuuttomasti, mutta on isoja eroja siinä mitä ne tekevät ja kertovat. Tämä korostaa tarvetta sitovalle yritysvastuulaille ja yhteisesti määritellylle yritysvastuun minimitasolle”, sanoo Lumme.

Ränkkää brändi -selvitysten ansiosta suomalaiset vaatealan yritykset ovat lisänneet merkittävästi vastuullisuusviestintäänsä ja parantaneet sen laatua. Kuluttajille tämä antaa mahdollisuuden erottaa vastuullisuudesta ympäripyöreästi puhuvat yritykset niistä, jotka kertovat konkreettisesti ja läpinäkyvästi vastuullisuustyöstään ja sen haasteista.

Eetin vinkit kuluttajalle:

1. Osta uutta harkiten – onko vaate suosikkisi vielä viiden vuoden kuluttua?
2. Suosi yrityksiä, jotka tuntevat vaatteensa alkuperän – onko ihmisoikeudet huomioitu myös kankaiden, lankojen ja raaka-aineiden tuotannossa?
3. Anna palautetta – yritysten on tärkeää kuulla sinun mielipiteesi!
4. Vaadi Suomen hallitusta säätämään sitova yritysvastuulaki!

Täältä löydät Ränkkää brändi 2021 -raportin.