Economist Intelligence Unitin (EIU) vuosittain julkaiseman demokratiaindeksin mukaan demokratian tila maailmassa heikkeni vuonna 2021 kolmatta vuotta peräjälkeen. Demokratia voi nyt huonommin kuin kertaakaan siitä lähtien, kun indeksiä alettiin julkaista vuonna 2006.

Demokratia on rapautunut eri puolilla maailmaa, mutta Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kehitys nousee esiin erityisen huolestuttavana. Suurin osa alueen maista on kyllä enemmän tai vähemmän demokraattisia, mutta alueen kokonaispisteytyksessä tapahtui indeksin historian suurin yhden vuoden aikana tapahtunut pudotus.

Indeksin eri osa-alueista Latinalaisen Amerikan maat saivat erityisen huonot pisteet poliittisesta kulttuurista. Siinä arvioidaan muun muassa sitä, arvostavatko kansalaiset demokratiaa vai kaipaavatko he ”vahvoja johtajia”. Monissa Latinalaisen Amerikan maissa politiikka on polarisoitunut, ja poliittinen keskusta näivettyy.

Latinalaisen Amerikan maista vain Uruguay ja Costa Rica luokitellaan täysiksi demokratioiksi. Vielä edellisvuonna samaan sarjaan ylsi myös Chile, joka nyt putosi täydestä demokratiasta osittaiseksi demokratiaksi.

Aiemmin osittain demokraattisiksi luokitellut Meksiko, Paraguay ja Ecuador putosivat hybridihallintojen luokkaan. Hybridihallinnolla EIU tarkoittaa maita, jotka eivät ole täysiä diktatuureja, mutta joissa muun muassa harjoitetaan yleisesti vaalivilppiä sekä rajoitetaan median ja opposition toimintaa. Näissä maissa ei usein myöskään ole riippumatonta oikeuslaitos.

Meksikoa riivaa huumekartellien väkivalta. Vaikka Meksikossa tehtyjen murhien määrä laskikin viime vuonna, politiikka on Meksikossa erityisen vaarallinen laji. Meksikolaisen poliittista väkivaltaa seuraavan Etellekt-järjestön mukaan kesäkuisia parlamenttivaaleja edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana sekä vaaleja seuranneiden muutaman viikon aikana murhattiin yhteensä 102 poliitikkoa.

Haiti puolestaan vajosi hybridihallinnosta autoritääriseksi. Haitin viime vuotta leimasi presidentti Jovenel Moïsen murha. Maassa oli määrä järjestää vaalit marraskuussa, mutta niitä on lykätty, eikä uutta ajankohtaa ole vielä ilmoitettu.

Erityisen jyrkkää alamäkeä Latinalaisen Amerikan maista ovat lasketelleet jo entuudestaan autoritääriset Venezuela ja Nicaragua, joissa kansalaisvapaudet on kuristettu lähes olemattomiin. Molemmissa maissa järjestettiin loppuvuodesta 2021 vaalit, jotka eivät kuitenkaan olleet vapaita.

Taka-askelia eri puolilla maailmaa, Suomi nousussa

Muualla maailmassa demokratian pahimpia taka-askelia vuonna 2021 olivat muun muassa Myanmarin sotilasvallankaappaus ja Talebanien valtaannousu Afganistanissa. Myanmar ja Afganistan on uudessa indeksissä luokiteltu jopa Pohjois-Koreaakin vähemmän demokraattisiksi.

Myös Afrikassa Malin, Guinean ja Sudanin vallankaappaukset olivat vakavia iskuja demokratiakehitykselle.

Euroopassa Espanja ei EIU:n luokituksen mukaan enää ole täysi demokratia vaan puutteellinen demokratia. Espanjan pudotuksen taustalla ovat oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja tuomarinimityksiin liittyvät ongelmat. Toisaalta Moldova, Montenegro ja Pohjois-Makedonia nousivat puutteellisten demokratioiden joukkoon. Aiemmin ne oli luokiteltu hybridihallinnoiksi.

Indeksin mukaan maailman demokraattisin maa on Norja. Suomen kannalta lohdullinen uutinen on, että Suomi nousi indeksin kuudennelta sijalta kolmannelle sijalle – ja mikä kenties merkittävintä, päihitimme Ruotsin, joka jäi neljännelle sijalle.