Uutiset Koulutus kehitysmaissa
Lukutaidottomuutta vastaan tarina kerrallaan – Digisovellus edistää lukutaitoa Afrikassa
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vain joka kymmenes kymmenvuotias osaa kunnolla lukea. Ongelmaa korostaa se, että koko maailmassa arviolta 40 prosenttia ei saa koulutusta omalla äidinkielellään.
Gwandan peruskoulussa Zimbabwessa lapset nauttivat lukuhetkestä. Lukeminen on äärettömän tärkeä taito koululaiselle. Kuva: Busani Bafana / IPS.
(IPS) -- Suwaiba Hassan voitti Nigerian koululaisten kansallisen lukukilpailun kirjoittamallaan sadulla Titi ja aasi. Hän kirjoitti tarinansa digitaalisella sovelluksella, joka on suunniteltu edistämään luku- ja kirjoitustaitoa.
The African Storybook (Afrikkalainen satukirja) -sovelluksen on kehittänyt koulutusasioille omistautunut kansalaisjärjestö Saide. African Storybook -projektiin kuuluu myös julkaisusovellus Storybook Maker. Lukemaan ja kirjoittamaan opettelevat lapset voivat näiden työkalujen avulla sekä kirjoittaa että julkaista kirjoittamansa sähköisenä kirjana.
Afrikan oloissa merkittävää on, että kirjan muodon saaneita tarinoita voi lukea ja jakaa myös ilman internet-yhteyttä.
Suwaiba Hassanin voittoisa Titi ja aasi kertoo tytöstä, joka lähes menettää isoäitinsä rahat juonikkaalle aasille. Hassan haluaa tarinallaan innostaa muita tyttöjä lukemaan ja kirjoittamaan. Hän itse sai palkinnoksi koulumaksujen kuittaamisen läpi kaikkien koulutusasteiden. Ainakin yksi aiemmin palkinnon voittanut jatkoi opiskelua Harvardin yliopistoon asti.
Hassanin menestys on innostanut myös tytön kotiosavaltion vanhempia kannustamaan omia tyttäriään menemään kouluun. Siellä koulupudokkaita on paljon.
Kirjasto kulkee mukana puhelimessa
Afrikkalainen satukirja -projektissa on luotu afrikkalaisten tarinoiden digitaalinen kirjasto, joka kasvattaa afrikkalaisille lapsille soveliaan lukemisaineiston määrää. Paikallisten lasten, opettajien ja kuvittajien kanssa yhteistyössä toteutettu projekti on pilotoitu viidessätoista Afrikan maassa.
”Sovellukset auttavat voittamaan lukutaidottomuutta tarina kerrallaan. Ne tarjoavat lapsille paikallisilla kielillä luettavaa, joka heijastelee lasten omaa ympäristöä”, Saiden toimitusjohtaja Jenny Glennie sanoo. ”Sovellusten ansiosta käyttäjällä on kustantaja taskussaan ja kirjasto puhelimessaan.”
Projektin puitteissa on tähän mennessä julkaistu verkossa noin 2 000 satukirjaa 222 afrikkalaisella kielellä. Kirjoittajat ovat olleet pääosin opiskelijoita, opettajia ja kirjastonhoitajia. Yli 1,5 miljoonaa lasta on hyötynyt projektin nettisivuilta ladatuista satukirjoista, varsinkin koronapandemiasta johtuneiden koulusulkujen aikana.
Äidinkieli oppimisen ponnahduslautana
Unesco kertoo, että noin 40 prosenttia maailman väestöstä ei saa koulutusta äidinkielellään. Unescon mukaan lukutaitoa edistäessä pitäisi muistaa monikielisyysnäkökulma, sillä useat kansainväliset ja alueelliset valtakielet ovat laajentuneet lingua francaksi, jota kaikkien oletetaan osaavan. Samalla lukuisat vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen kielet ovat vaarantuneet.
”Äidinkielen avulla hankittu lukutaito kannustaa oppijoita lukemaan ja kirjoittamaan, sillä he käyttävät sitä arjessaan”, huomauttaa Belina Simushi. Hän toimii koulutusohjelman johtajana Sambian kouluja pyörittävässä Impact Network Zambiassa.
Sambian kouluissa opetetaan englanniksi, siis vieraalla kielellä.
”Meidän oppijamme tarvitsevat äidinkielellään kirjoitettuja kirjoja. Uskon niiden toimivan ponnahduslautana luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle”, Simushi sanoo. Hän itse veti tarinankirjoitusprojektia, jossa opettajat kirjoittivat yli 300 satukirjaa, jotka ladattiin verkkoon Storybook Makerin avulla.
”Kun oppijamme saavat käsiinsä Sambiassa ja Malawissa laajalti puhutulla njandžan kielellä kirjoitettuja tarinoita ja kuvauksia toisista kulttuureista ja muista asioista, he oppivat nauttimaan lukemisesta ja alkavat rakastaa kirjoja.”
Kunnollinen lukutaito vain yhdellä kymmenestä
Köyhyyden vastainen kansainvälinen One-järjestö yhteistyökumppaneineen on luonut Menetetyn potentiaalin laskurin, joka havainnollistaa globaalia koulutuskriisiä. Laskuri kertoo, kuinka monta lasta on vielä kymmenvuotiaana lukutaidoton. Laskenta alkaa vuodesta 2015, ja tällä hetkellä luku on yli 450 miljoonaa. Vuoteen 2030 mennessä määrän uskotaan nousevan yli miljardiin.
Kymmenen vuoden ikä on valittu virstanpylvääksi, joka sangen hyvin viitoittaa lapsen tulevaa elämänkaarta: jos lapsi tuolloin osaa lukea, hänen mahdollisuutensa kukoistaa myöhemmin elämässään ovat ratkaisevasti paremmat kuin lukutaidottomalla ikätoverillaan.
Laskurin mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan kymmenvuotiaista peräti yhdeksän kymmenestä ei osaa kunnolla lukea.
Ei vain sanoja peräkkäin
”Sovellukset ovat mahdollistaneet uudenlaisen oppimisprosessin, joka ei jää vain sanojen peräkkäin laittamiseksi. Se motivoi. Lapset ovat hyvin ylpeitä siitä, että heidän kirjoittamansa tarinat voidaan julkaista ja saattaa toisten luettaviksi”, Saiden satukirjaprojektin kehityskoordinaattori Dorcas Wepukhulu kertoo.
Sovellus sai viime vuoden Tech4Good-palkinnon koulutusalalla. Brittiläinen teknologiapalkinto kunnioittaa yrityksiä, yksilöitä ja hankkeita, jotka hyödyntävät digitaaliteknologioita ihmisten elämänlaadun kohentamiseen ja maailman parantamiseen. Saide puolestaan äänestettiin samassa yhteydessä Voittajien voittajaksi, Winner of Winners.
”Palkinto vahvistaa ponnistelujamme edelleen edistää Story Makerin käyttöä kautta koko Saharan eteläpuolisen Afrikan keinona voimaannuttaa lapsia kertomaan omia tarinoitaan ja yhteisöjä itse julkaisemaan niitä”, Jenny Glennie sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia