Maailmassa tuotetun muovijätteen määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa, ja vain yhdeksän prosenttia muovijätteestä kierrätetään asianmukaisesti, todetaan OECD:n tuoreessa Global Plastics Outlook -raportissa.

Maailmassa tuotetaan vuosittain 460 miljoonaa tonnia muovia. Suurin osa siitä on primäärimuovia eli raakaöljystä tai kaasusta valmistettua. Kierrätysmuovin tuotanto on nelinkertaistunut vuosituhannen alusta, mutta edustaa edelleen vain kuutta prosenttia kaikesta muovintuotannosta. Muovintuotanto aiheuttaa myös 3,4 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä.

Muovijätettä puolestaan syntyy vuosittain 353 miljoonaa tonnia. Siitä 15 prosenttia kerätään kierrätystä varten, mutta vain yhdeksän prosenttia kierrätetään onnistuneesti. Puolet kaikesta muovijätteestä päätyy maailman kaatopaikoille ja19 prosenttia poltetaan jätteenkäsittelylaitoksissa. Loput 22 prosenttia päätyy luontoon, luvattomille kaatopaikoille tai poltetaan taivasalla.

Luontoon arvioidaan päätyvän vuosittain 22 miljoonaa tonnia muovijätettä. Tästä yli kuusi miljoonaa tonnia päätyi vesiekosysteemeihin. Raportissa arvioidaan, että maailman meriin on vuosien mittaan kertynyt kaikkiaan 30 miljoonaa tonnia ja jokiin peräti 109 miljoonaa tonnia muovia. Jokiin kertyneestä muovista suuri osa päätyy tulevina vuosina meriin.

Muovinkäyttö lisääntyy väestönkasvun ja elintason nousun myötä. Lähes puolet kaikesta maailman muovijätteestä tuotetaan OECD-maissa. Järjestöön kuuluu 38 valtiota, jotka ovat enimmäkseen maailman vauraimpia maita. Myös Suomi on ollut OECD:n jäsen vuodesta 1969 lähtien.

Teollistuneissa maissa jätehuolto ja kierrätys kuitenkin toimivat paremmin, joten muovia päätyy luontoon ennen kaikkea köyhissä maissa, joissa jätehuolto on puutteellista. Raportti peräänkuuluttaakin taloudellista tukea matalan tulotason maille jätehuollon kehittämiseksi.

Yli 120 maassa on otettu käyttöön erilaisia kieltoja ja veroja kertakäyttöisten muoviesineiden vähentämiseksi. Nämä toimet kohdistuvat tyypillisesti muovipusseihin, jotka edustavat kuitenkin hyvin pientä osaa muovijätteen kokonaismäärästä. Raportti ehdottaa muovijätteen vähentämiseksi muun muassa tuottajavastuun lisäämistä, kaatopaikkaveroja sekä erilaisten panttijärjestelmien ja jätemaksujen hyödyntämistä.

Raportissa tarkastellaan myös koronapandemian vaikutuksia. Talouden takapakin vuoksi globaali muovinkäyttö väheni aavistuksen verran vuonna 2020, mutta samalla muoviroskan määrä lisääntyi, kun ihmiset ympäri maailmaa käyttivät ennennäkemättömän määrän maskeja ja muita suojatarvikkeita sekä noutoruokapakkauksia. Vuonna 2021 muovinkäyttö palasi kasvu-uralle.