Kirjoitus on julkaistu alun perin 2.3.2022 Demo Finlandin verkkosivuilla.

Euroopan unioni on huolissaan demokratian heikentymisestä maailmalla, mutta miten EU ja sen jäsenvaltiot oikeastaan tukevat demokratiaa?

Tutkimuskoalitio European Democracy Hub julkaisi ensimmäistä kertaa vuosittaisen European Democracy Support Annual Review -raportin, joka kokoaa yhteen EU:n ja sen jäsenvaltioiden demokratiaa tukevat toimet ja ohjelmat. Raportin mukaan rahoitus demokratiatuelle pysyi vakaana ja osaltaan kasvoi maltillisesti vuoden 2021 aikana. Tästä huolimatta demokratiatuen resursointi jäi vaatimattomaksi verrattuna muihin poliittisiin painopisteisiin. Samalla Suomen demokratian tukemiseen osoittamat resurssit jäävät huomattavasti muita Pohjoismaita matalammalle tasolle.

Useiden demokratiatutkimusten mukaan demokratian tila on heikentynyt sekä uusissa että vakiintuneissa demokratioissa. Ensimmäistä kertaa 30 vuoteen autoritaariseen suuntaan liikkuvien valtioiden määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti jo useiden vuosien ajan. Raportissa nostetaan esille, kuinka koronapandemia, suurvaltojen kiristyneet suhteet ja Afganistanin kriisi syrjäyttivät demokratiakysymykset EU:n ulkopoliittisessa päätöksenteossa.

Nouseeko demokratia EU:n päätavoitteeksi?

Vuoden 2021 aikana EU pyrki puuttumaan demokratian heikentymiseen näyttävillä aloitteilla. EU:n ministerineuvoston hyväksymän kolmannen demokratian ja ihmisoikeuksien toimintasuunnitelman vuosille 2020–2024 toimeenpano käynnistyi vuonna 2021. Euroopan komissio kokosi jäsenvaltiot yhteiseen Team Europe -demokratia-aloitteeseen. Team Europe -aloitteen tavoitteena on puolustaa demokratiaa maailmalla ja yhdistää eri jäsenmaiden hajanaisia demokratiatuen toimia strategiseksi kokonaisuudeksi. Aloitteen on tarkoitus helpottaa demokratiatuen EU-rahoitusta tulevina vuosina.

Samalla Yhdysvallat on pitänyt asemansa merkittävänä demokratian tukijana. Vuonna 2019 Yhdysvaltojen taloudellinen tuki demokratian edistämiseksi kansainvälisesti oli 1,7 miljardia dollaria käsittäen noin kuusi prosenttia valtion kaikesta kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä.

Yhdysvaltojen demokratiatukeen vaikuttavat myös sen ulkopoliittiset intressit. Joulukuussa 2021 presidentti Joe Biden kutsui koolle demokratiahuippukokouksen, joka kritiikistä huolimatta vauhditti useiden valtioiden ja kansainvälisten instituutioiden tekemiä sitoumuksia demokratian vahvistamiseksi. Demokratiahuippukokouksessa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti uuden Global Europe Human Rights and Democracy -ohjelman vuosille 2021–2027.

EU:n demokratian vahvistamisen työkalupakkiin kuuluivat kehitysyhteistyön rahoitus, diplomaattinen dialogi ja taloudelliset pakotteet sellaisille valtioille, jotka rikkovat demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteita. EU:n uusien demokratiaohjelmien vaikutukset jäävät nähtäväksi.

Suomi jää jälkeen muista Pohjoismaista demokratian tukijana

Demokratia on tärkeä arvo ja tavoite Suomen ulkopolitiikassa sekä yksi kehityspolitiikan painopisteistä, mutta painotus ei näy rahoituksessa. Ainoastaan 2,8 prosenttia Suomen kehitystyörahoista suunnattiin demokratiatukeen vuonna 2019. Tämä tarkoittaa noin 14,8 miljoonan euron panostusta lain ja oikeuden kehittämiseen, kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, vaaleihin, puolueille ja vapaaseen tiedonkulkuun. Pohjoismaisessa vertailussa Ruotsi osoitti kaikesta kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstään 10,5 prosenttia demokratiatukeen, Tanska 4,8 prosenttia ja Norja 4,1 prosenttia.

Määrällisesti ylivoimaista kärkeä pitää Ruotsi, jonka demokratiatuen rahoitus oli yli 300 miljoonaa euroa vuonna 2019. Taustalla on Ruotsin valtion lanseeraama Drive for Democracy -aloite, joka linjaa demokratian Ruotsin ulkopolitiikan läpileikkaavaksi arvoksi. Demokratian nostaminen näyttävästi prioriteetiksi myös rahoituksen tasolla on tarkoittanut, että Ruotsi on lyhyessä ajassa kasvattanut arvovaltaansa demokratian puolestapuhujana maailmalla.

Vuonna 2021 Suomen demokratiatukeen ei tehty merkittäviä muutoksia. Myönteisiä aloitteita olivat demokratian tunnistaminen Suomen ulko- ja kehityspoliittisena prioriteettina sekä demokratialle ja oikeusvaltiokehitykselle perustettu rahoituslinja kehitysyhteistyön määrärahoissa. Helsingin yliopiston yhteyteen perustettiin uusi oikeusvaltiokeskus, joka edistää oikeusvaltioperiaatteen noudattamista kansainvälisesti ja kokoaa tietoa oikeusvaltiokehityksestä.

Demokratian tukeminen ei ole pelkästään juhlapuheita

Pitkäjänteinen, tuloksellinen demokratiatyö edellyttää riittävää ja vakaata rahoitusta. Demokratia ei ole sivuhuomautus, joka voidaan hylätä muiden intressien jalkoihin, vaan tarvitsee johdonmukaista tukea. Hätkähdyttävää raportissa on, että demokratian tilan pitkäaikainen heikentyminen kansainvälisesti on suunnannut ja supistanut demokratian tukemisen demokratian elvyttämiseksi.

Vallitsevassa tilanteessa demokratiatuki on muuttunut entistä vaativammaksi mutta myös entistä tärkeämmäksi. Demokratialla on vahva yhteys rauhaan ja ihmisoikeuksiin. Suomen demokratiatuen lisäarvona on pitkä perinne monipuolueyhteistyöstä ja naisten poliittisen osallistumisen historia. Demokraattisilla valtioilla on paremmat valmiudet kestää kriisejä, kuten taloudellista taantumaa tai pandemiaa.

Demokratiatuki tarvitsee puolustuspuheenvuorojen lisäksi tekoja.

Anna Antila työskentelee Demo Finlandissa ohjelma-assistenttina ja Virva Viljanen dialogiasiantuntijana.