Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tulee kohdistaa eriarvoisuuden vähentämiseen

Kansainvälinen ilmastorahoitus muodostaa merkittävän osan Suomen kehitysyhteistyöstä ja rahoitusta koskevat kysymykset ovat tulikuumia aiheita kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Ulkoministeriön 21.3. julkaisema Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen suunnitelma on siksi tärkeä avaus.  

Suunnitelman ansiot ovat sen pyrkimyksissä tehdä lukuisten ilmastorahoitusta toimeenpanevien toimijoiden yhteistyötä johdonmukaisemmaksi Suomen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Monet rahoitusta koskevat keskeiset poliittiset kysymykset jäävät kuitenkin suunnitelmassa avoimeksi. Yksi näistä kysymyksistä koskee ilmastorahoituksen lähteitä. Suunnitelman mukaan rahoitus nousee ensi vuonna 250 miljoonaan euroon. Tämä ei ole uutta rahoitusta, vaan se otetaan olemassa olevasta kehitysyhteistyöhön varatusta budjetista.   

”On riski, että painotus ilmastorahoitukseen vähentää rahoitusta muista kehitysyhteistyön painopisteistä, kuten koulutuksesta, luonnon monimuotoisuuden suojelusta tai terveydenhuollosta. Näkemyksemme on, että panostus ilmastokriisin torjumiseen ei saa olla pois muusta tärkeästä kehitysyhteistyöstä”, toteaa Planin vaikuttamistyön asiantuntija Niina Ratilainen.  

Ilmastorahoituksen osuutta on kasvatettu pääasiassa yksityiselle sektorille suuntautuvilla lainoilla. Tutkimusten mukaan eriarvoisuutta vähentävien tavoitteiden, kuten sukupuolten välisen tasa-arvon, edistäminen toteutuu heikoiten finanssi- ja yritystukien kohdalla. Lisäksi finanssisektorin toimijoiden välillä on merkittäviä eroja vastuullisuudessa ja läpinäkyvyydessä.  

”Suunnitelma sisältää jännitteen ilmasto- ja kehitysrahoitusta koskevien periaatteiden sekä suomalaisen yrityssektorin tukemisen välillä. Suomalaista viennin edistämistä ei ole kirjattu Pariisin ilmastosopimuksen periaatteisiin, mutta kipeimmin ilmastonmuutokselle alttiiden ihmisten ja maiden tukeminen on”, sanoo Suomen Lähetysseuran johtava asiantuntija Niko Humalisto.  

Suomen vuosittain myöntämä 200 miljoonaa euroa ei ratkaise ilmastokriisiä, mutta huolellisesti kohdennettuna se voi turvata heikoimmassa asemassa olevien oikeutta kehitykseen ja ihmisarvoiseen elämään.  

”Huolimatta vahvuuksistaan, suunnitelma jää osin pirstaleiseksi nykytilan kuvaamiseksi. Kunnianhimoisempi suunnittelu vaatii poliittisten päättäjien sitoutuneisuutta ja visiota, kuinka Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmastokriisin ratkaisija maailmalla”, toteaa Fingon ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg. 

Lisätietoja:  

Niko Humalisto, Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija 

+358 40 7574 036, niko.humalisto@suomenlahetysseura.fi 

Tiina Huvio, Food and Forest Development Finlandin ohjelmajohtaja 

+358 40 159 5667, tiina.huvio@ffd.fi  

Niina Ratilainen, Planin vaikuttamistyön asiantuntija 

+358 50 378 7791, niina.ratilainen@plan.fi  

Emilia Runeberg, Fingon ilmastotyön asiantuntija 

+358 50 317 6686, emilia.runeberg@fingo.fi