Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jatkunut jo kuukauden ajan. Sodan tuhovoima kohdistuu entistä enemmän myös siviilikohteisiin ja kaikkein haavoittuvampiin ihmisiin.

Unicefin mukaan jopa 4,3 miljoonaa lasta – selvästi yli puolet kaikista ukrainalaisista lapsista – on joutunut jättämään kotinsa. Lapsista 1,8 miljoonaa on paennut ulkomaille, ja 2,5 miljoonaa ovat maansisäisiä pakolaisia Ukrainassa.

Vaikka pakolaiset pääsisivät pois ohjusten ja pommien alta, heidän turvallisuuteensa kohdistuu muitakin uhkia. Ukrainalaispakolaisista 90 prosenttia on UNHCR:n mukaan naisia ja lapsia, jotka voivat pahimmillaan joutua ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhreiksi. Suomessakin on jo uutisoitu pakolaisille tehdyistä epämääräisistä tarjouksista ja huijausyrityksistä.

Lapsia on myös kuollut sodassa. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) mukaan sodassa on kuollut 78 lasta ja haavoittunut 105. Nämä luvut koskevat vain tapauksia, jotka on pystytty varmistamaan, joten todelliset lukemat ovat todennäköisesti paljon suurempia. Esimerkiksi pommitetun Mariupolin teatterin raunioihin jääneiden ihmisten lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa.

Myös koulut ja sairaalat ovat joutuneet tuhon kohteeksi. Maailman terveysjärjestö WHO on raportoinut 52 tapausta, jossa hyökkäykset ovat vaikuttaneet Ukrainan terveydenhuoltoon. Ukrainan koulutus- ja tiedeministeriö puolestaan on kertonut yli 500:n koulun tai oppilaitoksen vaurioituneen.

Ukrainassa sodan jatkuminen pahentaa humanitaarista tilannetta. YK:n mukaan 1,4 miljoonaa ihmistä on jäänyt tyystin vaille puhdasta juomavettä, ja 4,6 miljoonalla vedensaanti on uhattuna. Lisäksi lähes puoli miljoonaa alle kaksivuotiasta lasta tarvitsee lisäravintoa.