(IPS) -- Záraten teollisuuspuistossa, 90 kilometriä Buenos Airesista, seisoo kolme oudon näköistä jättiläismäistä betonisylinteriä. Ne ovat maatalousjätteestä energiaa tuottavan voimalaitoksen sydän. Tuotantoaan aloitteleva voimala on ensimmäinen lajiaan Argentiinassa.

”Tämä on ensimmäinen voimala, joka tuottaa biokaasua elintarviketeollisuuden jätteestä. Raaka-aineena on esimerkiksi meijereistä saatuja rasvoja tai teurastamoiden lihantähteitä”, Ezequiel Weibel kertoo. Hän on yhtiökumppanina yrityksessä, joka suunnitteli ja toteutti voimalaitosprojektin. Laitos on käyttövalmis, puuttuu vain byrokratian hyväksyntä.

Nuori maatalousinsinööri Ezequiel Weibel perusti vuonna 2011 opiskelutoverinsa Martín Pinosin kanssa yrityksen BGA Energia Sustentable. Toverukset saivat rahoitusapua Buenos Airesin yliopiston tukiohjelmasta, jolla kannustetaan innovatiivisia ratkaisuja maatalouden ympäristöllisiin ja tuotannollisiin ongelmiin.

”Tähän asti olimme tuottaneet biokaasua karjan jätevesistä tai ylijäämäviljoista, mutta ei muunlaisesta eloperäisestä jätteestä”, Weibel lisää ja viittoilee alueelle, jonne on kasattu kymmenittäin jättimäisiä sianverijauholla täytettyjä säkkejä.

Voimalaitoksen omistaa perheyritys Eittor.

”Isäni perusti yrityksen. Olemme käsitelleet teollisuusjätettä yli 20 vuotta. Eloperäistä jätettä käytimme pääasiassa vain kompostissa lannoitteen raaka-aineena, vaikka tiesimmekin, että sitä voisi käyttää myös energian tuotantoon”, Agustín Patricio kertoo.

”Olemme koko ajan tietoisempia energian niukkuudesta sekä sen tuottamisen ja kuluttamisen aiheuttamista saasteista. Uskomme, että biokaasun tuottaminen orgaanisesta jätteestä on parempi ratkaisu”, Patricio lisää.

Laki velvoittaa suosimaan uusiutuvaa energiaa

Hankkeen toteuttaminen mahdollistui, kun Argentiinassa hyväksyttiin vuonna 2015 laki uusiutuvien energialähteiden suosimisesta. Maakaasun, suurten vesivoimaloiden ja öljyn varassa toiminut Argentiina havahtui asiaan myöhemmin kuin alueen muut maat.

Lain mukaan Argentiinan sähköntuotannosta 20 prosenttia tulisi saada uusiutuvista lähteistä vuoteen 2025 mennessä. Tähänastinen ennätysosuus nähtiin syyskuun 26. päivänä vuonna 2021, jolloin 28,84 prosenttia kulutetusta sähköstä oli tuotettu uusiutuvilla lähteillä. Koko vuoden keskimääräinen osuus oli kuitenkin vain 13 prosenttia.

Lain ansiosta uusia uusiutuvan energian projekteja käynnistettiin kymmenittäin. Valtio lanseerasi niille Renovar-nimisen rahoitusohjelman. Yksityisiä sijoittajia houkutteli hallituksen lupaama 20 vuoden takuu, että sähköä ostetaan tiettyyn dollarihintaan ja sitä varten perustettu rahasto, jonka takasivat muun muassa Maailmanpankki ja Argentiinan investointi- ja ulkomaankauppapankki.

Tällä hetkellä maassa on 187 toimivaa uusiutuvan energian hanketta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 5 182 megawattia. Tuulivoiman osuus siitä on 74 prosenttia, aurinkovoiman 13 prosenttia, pienten vesivoimaloiden 7 prosenttia ja Záraten voimalan kaltaisten bioenergialaitosten 6 prosenttia.

Rahoituskriisi iski uusiutuvaan energiaan

Uusiutuvan energian kevät Argentiinassa jäi kuitenkin lyhyeksi. Uusia Renovar-hankkeita ei enää ole vireillä, ja 33 on peruttu rahoituksen puuttumisen vuoksi.

”Renovar oli menestyksekäs vuoteen 2018 saakka. Silloin Argentiinaan iski vakava rahoituskriisi, ulkomainen luototus loppui ja hallitus kääntyi Kansainvälisen valuuttarahaston puoleen”, yksityisen energiatutkimuslaitoksen varapresidentti Gerardo Rabinovich toteaa.

”Tämän jälkeen edes jo käynnistetyt projektit eivät enää olleet taloudellisesti kannattavia. Ulkomaiset sijoittajat häipyivät eikä Argentiinassa ole pääomamarkkinoita rahoittamaan näitä paljon pääomaa vaativia hankkeita”, Rabinovich selittää.

Rabinovich huomauttaa, että lisäongelmana on maan sähköverkon kuormittuminen. Se on erityisen vakava asia Argentiinan kaltaiselle laajalle maalle, jossa isot kaupunkialueet ovat keskittyneet maan keskiosaan.

Eittorin voimalaitoksen kaltaisia hankkeita ei siis todennäköisesti pitkiin aikoihin käynnistetä lisää. Voimalaitoksen johtaja Ezequiel Tamburrini kuitenkin uskoo tulevaisuuteen.

”Tässähän lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun energiaa tuotetaan samalla kun ratkaistaan jätteiden hävittämisen ongelma. Sanoisin, ettei Argentiinassa ole yleistä tietoisuutta jätteiden luomista ympäristöongelmista eivätkä useimmat ihmiset tiedä, että jätteistä voidaan tuottaa energiaa. Siksi meidän täytyy yrittää lyödä rumpua.”