Kuivuudesta kärsivissä Itä-Afrikan maissa Etiopiassa, Keniassa ja Somaliassa kuolee yksi ihminen nälkään joka 48. sekunti, todetaan Oxfamin ja Pelastakaa Lasten julkaisemassa raportissa.

Raportin mukaan nälänhädän kaltainen tilanne uhkaa tällä hetkellä lähes puolta miljoonaa ihmistä eri puolilla Somaliaa ja Etiopiaa. Keniassa puolestaan 3,5 miljoonaa ihmistä kärsii äärimmäisestä nälästä.

Äärimmäisestä nälästä kärsivien ihmisten määrän arvioidaan näissä kolmessa maassa kaksinkertaistuvan viime vuodesta yli 10 miljoonasta yli 23 miljoonaan.

Kuivuus ja konfliktit ovat pakottaneet lukemattomat ihmiset jättämään kotinsa.

Muut kriisit pahentavat alueen tilannetta. Koronapandemian taloudelliset vaikutukset ovat olleet tuntuvat, ja Ukrainan sodan vuoksi ruoan hinnat ovat nousseet ennätyksellisen korkealle.

Varoitusmerkit olivat näkyvissä

Raportti tarkastelee alueelle annettua humanitaarista apua vuodesta 2011 lähtien. Tuolloin Somaliaa koetteli nälänhätä, joka tappoi yli 260 000 ihmistä.

Raportin mukaan vuosikymmenen takaisesta kriisistä ei ole otettu opiksi. Tämänhetkisen nälkäkriisin varoitusmerkit olivat näkyvissä jo vuonna 2020, jolloin nälänhätien varoitusverkosto FEWSNET varoitti vähäisten sateiden johtavan huonoihin satoihin, tilanteeseen ei ole kunnolla varauduttu.

La Niña -ilmiöön liittyvä kuivuus Afrikan sarven alueella on ilmastonmuutoksen seurauksena aiempaa ankarampi ja pitkittynyt – ja pahin 40 vuoteen. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla sekä Kenian että Somalian hallitukset julistivat kuivuuden vuoksi kansallisen hätätilan.

Oxfam Internationalin toiminnanjohtaja Gabriella Bucher toteaa kuitenkin järjestöjen tiedotteessa, että nälkä on poliittinen epäonnistuminen – toisin sanoen kyse ei ole vain kuivuudesta vaan myös poliittisista päätöksistä.

Aikainen puuttuminen olisi tärkeää

Rikkaat maat ovat lipsuneet köyhille maille lupaamastaan avusta. YK:n Etiopiaa, Keniaa ja Somaliaa koskevasta 4,4 miljardin dollarin hätäapuvetoomuksesta vain kaksi prosenttia (93,1 miljoonaa dollaria) on rahoitettu tähän mennessä.

Itä-Afrikan maiden hallitukset taas ovat viivytelleet ja osin kieltäytyneet tunnustamasta kriisien laajuutta ja vakavuutta. Maatalouteen tai sosiaaliturvaan ei olla investoitu riittävästi.

Kasvavat ulkomaanvelat ovat osaltaan heikentäneet Itä-Afrikan maiden toimintakykyä sekä mahdollisuuksia kohdentaa varoja elintärkeisiin palveluihin ja turvaverkkoihin.

Järjestöt vaativat kiireellisiä toimia nälkäkriisin ratkaisemiseksi. Raportin suositusten mukaan avunantajien tulisi välittömästi osoittaa varoja YK:n humanitaarisen avun vetoomuksiin. Varoista osa tulisi ohjata paikallisille kriisin torjunnan ytimessä oleville toimijoille.

Raportti korostaa myös riittävän aikaisen, ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä. Nyt ongelmana on, että kuivuuteen ja nälänhätään reagoidaan vasta, kun kriisi on jo käsillä.