(IPS) -- Kuubassa nostettiin ensi kertaa esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluneita historian henkilöitä toukokuussa järjestetyn teemakuukauden aikana.

"Tavoitteena oli lisätä lhbtiq-ihmisten (lesbot, homot, biseksuaalit, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit) näkyvyyttä ja yleistä tietämystä näistä asioista. Välineinä olivat asiantuntijapaneelit, työpajat, elokuvaesitykset, podcastit ja haastattelut”, historioitsija Raúl Pérez Havannan yliopistosta kertoo.

”Haluamme tuoda esiin heteronormista poikkeavia historian henkilöitä ja innostaa alan tutkimusta.”

Pérez kuuluu hankkeen johtoryhmään ja on ollut yhtenä vetäjänä filosofian ja historian laitoksen jatkokoulutusohjelmassa, joka selvittää tasa-arvon ja seksuaalisuuden historiaa Kuubassa.

Naislääkärin piti esiintyä miehenä

Tutkimuksen esiin nostamiin henkilöihin kuuluu musta lesbonainen Carlota, joka johti vuoden 1843 orjakapinaa.

Sveitsiläinen Enriqueta Favez (1791–1856) oli ensimmäinen lääkärin ammattia Kuubassa ja Pohjois-Amerikassa harjoittanut nainen. Ajan ennakkoluulojen vuoksi hän naamioitui mieheksi ja meni myös naimisiin toisen naisen kanssa.

Homoseksuaalisuuden kieltävät lait vaikeuttivat Raúl Martínezin (1927–1995) taiteellista työtä, vaikka hän kuului Kuuban johtaviin nykytaiteilijoihin. Martínez tunnettiin niin taidemaalarina, valokuvaajana, graafikkona, designerina kuin seinämaalausten tekijänäkin.

Pérezin mielestä historialliset tutkimukset ovat välttämättömiä, koska aihe on yhä tabu Kuuban akateemisessa maailmassa.

Latinalaisen Amerikan pioneeri

Sateenkaariväen historialle omistettu kuukausi sai alkunsa vuonna 1994 Yhdysvalloissa. Pérez oli tammikuussa mukana perustamassa kansainvälistä komiteaa, joka haluaa edistää aiheen käsittelyä maailmanlaajuisesti.

Tänä vuonna teemakuukautta vietetään 11 maassa, joista Kuuba ja Italia ovat vasta liittyneet mukaan. Pérezin mukaan Kuuba on joukon ensimmäinen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtio ja samalla ainoa espanjankielinen.

Teemakuukauden tapahtumia järjestettiin Havannan ohella 270 kilometrin päässä sijaitsevassa Santa Clarassa. Ensi vuonna järjestäjät haluavat mukaan muitakin maakuntia.

Kuuban valtiollinen seksuaalikasvatuksen keskus Cenesex on vuodesta 2008 järjestänyt toukokuussa homo- ja transfobian vastaiset teemapäivät, mutta tänä vuonna niiden ohjelmaa supistettiin. Syynä oli kaasuvuodon aiheuttamaksi epäilty räjähdys Saratoga-hotellissa 6. toukokuuta. Onnettomuudessa kuoli 46 ja loukkaantui kymmeniä ihmisiä.

Irti machoilusta ja homofobiasta

Sateenkaariaktivistit toivovat, että tapahtumaan perinteisesti kuulunut riehakas conga-kulkue järjestettäisiin myöhemmin, esimerkiksi kesäkuussa, jolloin monissa maissa on Pride-tapahtumia.

He uskovat, että tapahtuma kulkueineen taivuttelee machohenkisen ja homokammoisen maan asukkaita kunnioittamaan seksuaalista monimuotoisuutta ja tasa-arvoa.

Aktivistit muistuttavat historian pimeistä vaiheista. Esimerkiksi vuosina 1965–1968 noin 25 000 miestä – joista huomattava osa oli homoja tai uskovaisia – pakotettiin työleireille oppimaan pois ”paheistaan” ja ”harhaopeistaan”.

Nykyisin tasa-arvo vallitsee ainakin paperilla. Vuonna 2021 säädetty laki kieltää sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan väkivallan ja syrjinnän. Voimistuva kansalaistoiminta edistää näitä arvoja ja puolustaa vähemmistöjen oikeuksia.

Viime aikoina on kuitenkin vahvistunut myös vastakkaisia näkemyksiä ajava uskonnollinen ja konservatiivinen fundamentalismi.

Tasa-arvon teemoja koulutukseen

”Olisi tarpeellista lisätä tasa-arvon teemoja varsinkin sosiaalialan ja humanistiseen koulutukseen, jotta tulevat ammattilaiset ymmärtäisivät asian”, Santa Clarassa toimiva seksologi Carlos Gutiérrez muistuttaa.

Hän on vetänyt paikallisessa yliopistossa tänä vuonna valinnaisen Seksuaalisuus ja tasa-arvo -kurssin, jolle ilmoittautui 54 opiskelijaa kaikilta mahdollisilta opintosuunnilta.

Santiago de Cubassa asuva nuori ohjaaja Yasmani Castro on tehnyt dokumenttifilmin Gente de Campo (Maaseudun ihmisiä), joka sai ensi-iltansa toukokuussa. Se kertoo naisparista, homoseksuaalista talonpojasta ja transnaisesta, jotka kaikki asuvat maaseudulla.

”Filmi tuo esille perheiden monimuotoisuutta ja ihmisiä, jotka ovat olleet näkymättömiä. He tarvitsevat oman tilansa ja sen, että heitä kunnioitetaan eikä pelkästään suvaita”, Castro painottaa.

Hänen mukaansa elämä maalla on erityisen vaikeaa transihmisille, jotka kokevat syrjintää niin opiskeluissa kuin työelämässäkin.