Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International joutui rajun kritiikin kohteeksi viime viikolla kerrottuaan, että sen tutkijoiden mukaan myös Ukraina on syyllistynyt kansainvälisen oikeuden sääntöjen rikkomiseen puolustautuessaan Venäjän hyökkäystä vastaan.

Järjestön mukaan Ukraina on asettanut siviilit vaaraan sijoittaessaan sotilaitaan siviilien asuinalueille. Käytäntö rikkoo kansainvälisen oikeuden sääntöjä, sillä niiden perusperiaatteisiin kuuluu taistelijoiden ja siviilien erottaminen toisistaan. Säännöt sisältyvät esimerkiksi vuonna 1949 solmittuihin Geneven sopimuksiin.

Amnesty muistutti samalla, etteivät Ukrainan rikkomukset millään tavalla oikeuta Venäjän hyökkäyksiä siviilejä vastaan. Tämä huomio jäi kuitenkin yleisen tuohtumuksen jalkoihin. 

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja puolustusministeri Oleksi Reznikov lyttäsivät raportin tuoreeltaan. Zelenskyin mukaan Amnesty yrittää siirtää vastuuta uhreille ja hakee armahdusta terroristivaltiolle. Ukrainan Amnestyn-osaston johtaja erosi tehtävästään. Suomen Amnesty kertoi, että osa sen lahjoittajista on irtisanonut lahjoituksensa. 

Amnesty pyysi aiheuttamaansa mielipahaa viikonloppuna anteeksi mutta pysyi julkaisemiensa tietojen takana. 

Jupakka on hämmentävä ja huolestuttava. Amnestyn lyhyt raportti on täysin rutiininomainen. Se avaa tutkimustyön yksityiskohtia, kertoo selkeästi, mitä kansainvälisen oikeuden periaatteita on rikottu ja perustelee kantansa. Samantyyppisen raportin julkaisi aiemmin kesällä esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Raportin päätelmistä voi toki olla montaa mieltä. Kansainvälinen oikeus on monimutkainen ja tulkinnanvarainen ala, ja jotkut asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, ettei Ukrainan armeija välttämättä ole rikkonut sääntöjä, koska sillä ei aina ole muuta vaihtoehtoa kuin sijoittaa sotilaat siviilien keskelle. 

Ongelman ydin onkin keskusteluilmapiiri, jossa Ukrainan toimia puolustetaan sokeasti ja kritiikittä. Osa keskustelijoista vaikuttaa ajattelevan, että koska Venäjä on aloittanut sodan ja syyllistynyt sen aikana lukemattomiin julmuuksiin, Ukrainan toimia ei voi käsitellä kriittisesti lainkaan.

Tunteella reagoiminen julmaan, epäsuhtaiseen sotaan on ymmärrettävää. Venäjä on sodan syypää, ja se on syyllistynyt vakaviin kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin.

Sodissa kuitenkin harvemmin on yhtä täysin pahaa ja yhtä täysin hyvää osapuolta. Ja vaikka näin tällä kertaa olisikin, kansainvälisen oikeuden säännöt koskevat aina sodan kaikkia osapuolia riippumatta siitä, kuka aloitti.

Kansainvälinen oikeus voi tuntua tyhjältä sanahelinältä, sillä sen sääntöjä rikotaan sodassa kuin sodassa. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että yhteisesti sovituista periaatteista pidetään kiinni. Jos emme kunnioita kansainvälisen oikeuden sääntöjä itse, sitä on vaikea vaatia vastapuoleltakaan. Ja jos päätämme ikään kuin yhdessä tuumin, että Ukrainan tapauksessa sääntöjen rikkomisesta ei tarvitse piitata, miksi niitä noudatettaisiin jatkossakaan? 

Vaatimalla myös Ukrainaa noudattamaan sodan sääntöjä ja tutkimalla väärinkäytösepäilyt suojellaan ukrainalaisten ja kaikkien muidenkin siviilien ihmisoikeuksia. Niiden siviilien, joiden vuoksi sotia väitetysti käydään.

Kirjoittaja on Maailma.netin päätoimittaja.