(IPS) -- Ugandan Karamojassa sadat ihmiset ovat menehtyneet nälkään.

Nälänhädästä varoittavan Famine Early Warning Systems -verkoston, FEWSNET:in arvion mukaan yli puoli miljoonaa Karamojan köyhimpien perheiden jäsentä kärsii ruokaturvattomuudesta kahden peräkkäisen sadon epäonnistuttua.

Heistä 428 000 kohdalla ruokaturvattomuus on IPC:n (Integrated Food Security Phase Classification) eli ruokaturva-asteikon mukaan kriittisessä tilanteessa ja 90 000 ihmisen nälkä on jo hälyttävällä tasolla.

Kabongin alueen parlamentin jäsen Nakut Faith Loru kertoo, että nälkään nääntyvien määrä kasvaa huolimatta hallituksen toimittamasta ruoka-avusta.

”Erityisesti vanhojen ihmisten tilanne Kabongin alueella on heikkenemässä. Heitä kuolee nälkään suuria määriä. Kuoleman partaalla olevat eivät rohkene nukkua, koska pelkäävät kuolevansa unessa”, Loru kertoo.

Nelivuotias Aleper on yksi aliravitsemuksen vuoksi Kabongin yleissairaassa hoidettavista lapsista. Riutunut poika on surullinen esimerkki tappavasta nälästä syrjäisessä Koillis-Ugandassa.

Aleperin jokainen kylkiluu erottuu selvästi ihon alta, vatsa on painunut kuopalle ja pakaroiden paikalla luuta peittää vain ohut nahka.

”Karamojan tilanne on esimerkki siitä, miten ilmastonmuutos, konflikti, ruuan hinnan nousu, korona ja rajalliset mahdollisuudet näkyvät nälkäisten ihmisten määrän kasvuna”, sanoo Abdirahman Meygag, Maailman ruokaohjelman Ugandan edustaja.

Mbalessa tappavia tulvia

Karamojan lisäksi maanviljelijät ovat menettäneet tai saaneet heikon sadon monella muullakin alueella. Kaleb Ejioninga Länsi-Niilin alueelta Ugandan ja Kongon demokraattisen tasavallan rajalta on yksi heistä, joiden sato kuivui ennen korjuuta.

”Istutimme maissia ja durraa. Kaikki kuihtuivat. Hallituksen täytyisi pelastaa meidät. Jos mahdollista, heidän pitäisi löytää meille nopeasti kypsyviä siemenlajikkeita. Vaikka sateet tulisivat, jos kylvämme samoja siemeniä kuin nyt, ne eivät kasva”, Ejioninga vetoaa.

Maanviljelijä Joseph Indiya puolestaan toteaa, että monelle kato tuli yllätyksenä.

”Itse asiassa maa täällä on erittäin hedelmällistä. Olemme jokien ympäröimiä. Tuotto on ollut kovaa, mutta tällä kertaa tulimme yllätetyiksi. Yleensä kesäkuussa sataa vähän ja heinäkuussa jatkuvasti. Nyt ei ole satanut tippaakaan” Indiya kertoo.

Kohtalon ivaa on, että kun Karamoja ja sen lähialueet kärsivät kuivuudesta, itäisessä Mbalessa rankat sateet saivat joet tulvimaan yli äyräidensä. Tulvat tappoivat 29 ihmistä ja jättivät sadat kodittomiksi.

Liian monta viimeistä kertaa

Ugandan maatalousministeri Frank Tumwebazen mukaan Karamojan tilanne ei eroa muiden Afrikan sarven maiden vastaavasta. Kuivuus ja ruokapula koettelevat myös Somaliaa, Etiopiaa, Keniaa, Etelä-Sudania ja Sudania, sillä sateet ovat jääneet tulematta jo neljänä sadekautena.

”Ongelma on tunnettu. Ilmastonmuutos on totta. Tulemme työskentelemään valtiovarainministeriön kanssa ja selvitämme, miten kastelulaitteet saataisiin useamman ulottuville. Viljelyn on jatkuttava, mutta meidän on ymmärrettävä, että emme voi olla riippuvaisia luonnon tarjoamista sateista”, Tumwebaze toteaa.

UNICEFin Ugandan edustaja Munir Safield myöntää, että Karamojan kriisi ei eroa Afrikan sarven tilanteesta. Hän uskoo kuitenkin, että tilanne olisi voitu välttää.

”Me emme saisi odottaa, että tuhannet lapset kuolevat. Olemme sanoneet ’ei koskaan enää’ liian monta kertaa. Tarvitsemme pitkäaikaisen ja ennustettavan rahoituksen lasten ja heidän perheidensä auttamiseen.”

Sateita ei voi  hallita, täytyy sopeutua

Monien asiantuntijoiden mielestä tilanne olisi ollut helppo ennakoida. Heidän mukaansa viljelijöitä ei ole autettu sopeutumaan ja selviytymään muutoksesta.

Yksi heistä on ugandalainen kasvibiologi tohtori Ambrose Agona, joka johtaa kansallista maatalousjärjestöä, NAROa. Hänen mielestään Uganda ei juurikaan kärsi ilmastonmuutoksesta.

”Hiljakkoin tehdyt tutkimukset osoittavat, että sateen määrä koko maassa ei ole muuttunut. Ei pidä paikkaansa, ettei meillä  ole ollut sateita kahteen kauteen”, selittää Agona, jonka johtama laitos johtaa ja koordinoi kaikkea maataloustutkimusta Ugandassa.

Agona kertoo niiden viljelijöiden, jotka ovat ajoittaneet istutuksensa toteutuneiden sateiden mukaan, saaneen kelpo sadon etenkin, jos he ovat käyttäneet kuivuutta kestäviä ja varhain kypsyviä lajikkeita.

Eläinlääkäri ja tutkija William Olaho-Mukanin mielestä ongelman ydin on siinä, että Karamojassa ja Ugandassa ylipäätään on epäonnistuttu vastaamaan viljelijöiden tarpeisiin, kun sateet eivät tule odotetusti.

“Viljelijöiden täytyy saada teknologiaa veden saamiseksi sekä nopeasti kypsyviä ja kuivuutta kestäviä viljoja. Karamojassa on paljon vettä sateiden aikana. NARO tekee paljon tutkimusta, mutta teknologioiden siirtäminen viljelijöille on ongelma. Meidän pitää varmistaa niiden saatavuus kohtuuhintaan.”

Kesäkuussa 2021 Uganda hyväksyi toimintasuunnitelman ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Yhdessä YK:n ympäristörahasto GEF:n kanssa tehdyssä suunnitelmassa ehdotetaan valumavesien keräämistä, viljelyteknolgiaa ja parempia siemeniä 200 000 pienviljelijälle.