Suomen kehitysyhteistyövaroista leikataan ensi vuonna 13,6 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna, mikäli valtiovarainministeriön budjettiesitys menee läpi. 

Elokuun alussa julkistetun budjettiesityksen mukaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön varataan noin 693,2 miljoonaa euroa. Tänä vuonna budjetti on talousarvion mukaan noin 706,8 miljoonaa euroa.

Verrattuna ulkoministeriön omaan budjettiesitykseen (pdf) valtiovarainministeriön esitys on noin 27 miljoonaa euroa vähemmän. 

Käytännössä laskua on luvassa ainakin maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön. Esityksestä on myös poistettu ulkoministeriön Ukrainalle ehdottamat 30 miljoonan euroa osana korkotuki-instrumenttia.

Mikäli esitys toteutuu, Suomen kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta laskee 0,42 prosenttiin nykyisestä 0,5:stä. Kansainvälinen tavoite, johon Suomikin on sitoutunut, on 0,7 prosenttia.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen mukaan budjetissa on paljon hyvää, mutta ne ovat huolissaan esimerkiksi siitä, että bruttokansantulo-osuuden laskiessa myös Suomen tuki kaikkein köyhimmille maille laskisi. Kehitysyhteistyön
määrärahaleikkaukset vaikeuttaisivat maailman moninaisten kriisien seurausten torjuntaa, ne muistuttavat.

”Hallituskauden oikeansuuntaisessa kehityksestä harpataan kohti lähtöruutua. Kaikista köyhimmiltä tuen leikkaaminen on aina huono asia, mutta erityisen huono se on nyt. Leikkauksin ei tule vaikeuttaa akuutteihin kriiseihin vastaamista ja syventää ihmisten ahdinkoa”, todetaan kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon ja muiden kehitysyhteistyöjärjestöjen kannanotossa (pdf).

Verrattuna vuoteen 2021 leikkaus olisi noin 77 miljoonaa euroa.

Leikkausten toteutumisesta ei ole täyttä varmuutta, sillä kyseessä on vasta esitys. Budjettia käsitellään seuraavaksi hallituksen budjettiriihessä elo-syyskuun vaihteessa.