Haiti on luisunut yhä kasvavan epätoivon kierteeseen. Maassa on havaittu ensimmäistä kertaa katastrofaaliseksi luokiteltavaa nälkää, varoittavat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO sekä Maailman ruokaohjelma (WFP). 

Ruokaturvaa ja nälkää mitataan kansainvälisellä, viisiportaisella IPC-luokituksella. Tällä hetkellä Haitissa keskimmäisessä eli kolmosluokassa tai sen yläpuolella on 4,7 miljoonaa ihmistä, noin 40 prosenttia väestöstä. Heistä 1,8 miljoonaa on neljännellä tasolla, mutta ensimmäistä kertaa myös viidennellä eli katastrofaalisella tasolla on 19 000 ihmistä.

Viides taso tarkoittaa katastrofia, jossa ihmiset kärsivät äärimmäisestä ruokapulasta tai muiden perustarpeiden puutteesta siitäkin huolimatta, että he ovat käyttäneet kaikki mahdolliset selviytymiskeinot. 

Toisinaan viidennestä tasosta käytetään myös termiä nälänhätä, joka julistetaan yleensä rajatulle alueelle, kun tietyt kriteerit täyttyvät. Julistukset ovat verraten harvinaisia. YK:n edustaja ehti jo käyttää termiä, mutta myöhemmin tarkennettiin, että Haitissa puhutaan katastrofaalisesta nälän tasosta, ei vielä nälänhädästä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Katastrofaalisessa nälässä elävät ihmiset asuvat pahamaineisessa Cité Soleilin kaupunginosassa pääkaupunki Port-au-Princessä. Alue on käytännössä aseellisten jengien hallinnassa, eikä monilla ihmisillä ole mahdollisuutta poistua kotoaan töihin tai hankkimaan ruokaa. YK:n viime viikolla julkaiseman raportin mukaan aseelliset jengit käyttävät myös seksuaalista väkivaltaa aseenaan, ja myös lapsia sekä vanhuksia raiskataan. 

FAO:n ja WFP:n mukaan 65 prosenttia Cité Soleilin väestöstä kärsii vaikeasta ruokapulasta. Myös maaseudulla ruokaturva heikkenee, sillä sateita on ollut tavallista vähemmän ja viimevuotinen maajäristys aiheutti tuhoja. 

FAO ja WFP ovat onnistuneet jakamaan ruokaa ja elinkeinotukea, mutta molemmat järjestöt tarvitsevat kymmeniä miljoonia dollareita lisää.

Haitin kaaos on monen tekijän summa. Köyhyys on juurtunut syvälle siirtomaa-ajoista lähtien. Maa kärsii säännöllisistä luonnonkatastrofeista ja poliittisesta epävakaudesta, joka viime aikoina on kärjistynyt jengiväkivallaksi. YK:n pääsihteeri António Guterres on ehdottanut maahan ulkopuolista aseellista apua.

Globaali ruuan ja polttoaineen hintakriisi on pahentanut epävakautta, ja taloudellinen toiminta on käytännössä pysähtynyt. Inflaatio on noin 33 prosenttia ja polttoaineen hinta on tuplaantunut. Muutama viikko sitten maassa havaittiin myös koleraa.