Suomen rahoittaman kehitysyhteistyön avulla on parannettu viime vuosina arviolta satojen miljoonien ihmisten hyvinvointia, käy ilmi ulkoministeriön eilen julkistamasta kehityspolitiikan tulosraportista.

Kyseessä on historian toinen tulosraportti, jonka tarkoituksena on luoda yleiskatsaus siihen, mitä Suomen vuotuisella yli miljardin euron kehitysyhteistyöpotilla on saatu aikaan. Raportti luovutettiin eilen myös eduskunnalle.

Raportin tiedot käsittelevät vuosia 2019–2021. Esimerkiksi tukemalla YK:n väestörahastoa Suomi on ollut mukana torjumassa noin 17:ää miljoonaa vaarallista aborttia. Suomalaisten veroeuroilla on myös autettu luomaan yli kaksi miljoonaa työpaikkaa kehitysmaihin sekä tuettu säävarautumisjärjestelmiä, jotka vaikuttavat yli 500 miljoonan ihmisen elämään, raportissa kerrotaan.

Yksittäisenä maana nostetaan esiin muun muassa Nepal, jonka kanssa Suomi aloitti kehitysyhteistyön jo 1980-luvulla. Maata kohdanneesta sisällissodasta ja luonnonkatastrofeista huolimatta köyhyys on vähentynyt, lukutaito lisääntynyt ja puhdasta vettä on nyt lähes kaikkien saatavilla. Nepal on rahoittanut ohjelmia myös itse.

Yksi kehitysyhteistyössä viime vuosina tapahtuneista muutoksista on, että Suomen itse hallinnoimien hankkeiden määrä on hallituksen vuonna 2015 hyväksymien leikkausten seurauksena vähentynyt. Samaan aikaan yhteistyö kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja EU:n kautta on lisääntynyt. Siksi iso osa raportissa esiteltävistä tuloksista on monenkeskisten toimijoiden tuloksia, joissa Suomi on mukana yhtenä kumppanina. 

Raportin mukaan Suomen kehitysyhteistyö on kuitenkin toipunut rahoitusleikkauksista. Vuosien 2019–2021 aikana määrärahat kasvoivat tasaisesti niin, että vuonna 2021 ne saavuttivat vuoden 2016 leikkauksia edeltäneen tason.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt, joiden kautta kanavoidaan varsinaisen kehitysyhteistyön potista noin kymmenen prosenttia, muistuttavat, että rahoitusta tarvitaan kuitenkin lisää.

”Kriisit eivät ole loppumassa: kehitysyhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Tuloksellinen kehitysyhteistyö edellyttää ennakoitavuutta, pitkäjänteisyyttä ja riittävää rahoitusta. Sen sijaan poukkoilu vaarantaa saavutettuja tuloksia. Suomessa lähes kaikki puolueet ovat sitoutuneet kehityspolitiikan ylivaalikautiseen selontekoon – eli esimerkiksi saavuttamaan kehitysrahoituksessa 0,7 prosentin tason bruttokansantulosta vuoteen 2030 mennessä”, muistuttaa kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Silla Ristimäki tiedotteessa.

Maailmanjärjestys muuttunut

Edellinen tulosraportti julkaistiin neljä vuotta sitten. Sen jälkeen maailma on muuttunut paljon: humanitaarisen avun tarve on räjähtänyt käsiin, ilmastonmuutoksen aiheuttamat katastrofit ovat yleistyneet ja maailma selvinnyt hädin tuskin koronapandemiasta. Köyhien ja nälkäisten määrä on kääntynyt kasvuun. 

Päälle tulee vielä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aiheuttama epävakaus sekä esimerkiksi Kiinan kasvava vaikutusvalta kehitysmaissa. 

Muutokset korostavat kehitysyhteistyön roolia myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä. Vaikka kehitysyhteistyön päätavoite on edelleen köyhyyden vähentäminen, radikaalisti muuttunut maailmanjärjestys tarkoittaa, että se on myös tärkeä keino puolustaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja vastata kriiseihin, totesi ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Titta Maja-Luoto tiedotustilaisuudessa.

”Oma turvallisuutemme ja taloutemme vahvistuu, kun toimimme ennakoitavan ja oikeudenmukaisen maailman puolesta. Maailmanjärjestys ei ole muuttumassa, vaan sitä revitään perusjuuriltaan. On hyvä kysyä, että jos kehitysyhteistyötä ei harjoitettaisi, kenen haltuun se jättisi ulkopolitiikan pelikentän”, hän sanoi.