Eriarvoisuus koronarokotteiden saannissa johti taudin nopeampaan leviämiseen, uusiin muunnoksiin ja korkeampaan kuolleisuuteen, sanovat brittiläisen Warwickin yliopiston tutkijat. 

Tutkijat selvittivät, mitä olisi tapahtunut, jos koronarokotteet olisi jaettu vuoden 2021 aikana tasa-arvoisesti rikkaiden ja köyhien maiden välillä. 

Rikkaat maat varasivat itselleen suurimman osan koronarokoteannoksista heti, kun rokotteita alettiin kehittää ja kieltäytyivät vapauttamasta patentteja, jotta köyhät maat olisivat voineet valmistaa niitä itse.

Tämähetkisten arvioiden mukaan noin 68,2 prosenttia maailman väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen. Matalan tulotason maissa osuus on 23,4 prosenttia.

Tutkijoiden mukaan rokotteiden tasa-arvoisempi jakautuminen olisi voinut estää 0,3–1,5 miljardia tartuntaa ja 1,3–3,7 miljoonaa kuolemaa viime vuoden loppuun mennessä. 

Lisäksi kaikki maat olisivat lopulta hyötyneet, sillä se olisi hidastanut uusien muunnosten syntyä ja leviämistä.

”Toivomme, että tutkimus auttaa muokkaamaan kansallista ja kansainvälistä politiikkaa ja varmistaa, että opimme epidemiasta. Rokotejakelun pitäisi perustua tarpeeseen eikä vaurauteen. Tämä hyödyttää kaikkia maita ja minimoi viruksen leviämisen sekä uusien muunnosten synnyn mahdollisuuden”, sanoo tutkija Sam Moore tiedotteessa. 

Tutkimus tehtiin matemaattisten mallinnusten ja tietokonesimulaatioiden avulla. Mukana tutkimuksessa on dataa 152 maasta vuodelta 2021. Luvuissa ei ole otettu huomioon esimerkiksi maiden kykyä varastoida tai jaella rokotteita.

Tutkimustulokset julkaistiin Nature Medicine -lehdessä.