(IPS) -- Afganistanilainen Maliha istuu nyt turvassa ateenalaisessa kahvilassa, mutta hän ahdistuu vieläkin muistellessaan, miten joutui ihmissalakuljettajan armoille Turkissa kaksi vuotta sitten.

Yksin matkustanut Maliha tajusi olevansa ainoa nainen bussissa matkalla Kreikan rajalle. ”Salakuljettaja komensi minut ulos autosta, koska hän halusi minut itselleen.”

Maliha sai jostain voimia ja onnistui pakenemaan miehen raiskausyritystä. Hän meni poliisin puheille, mutta virkavaltaa kiinnosti vain hänen asemansa laittomasti maahan tulleena siirtolaisena.

”Onneksi minulla oli Facebook-kaverina serkku, jonka tiesin asuvan Turkissa. En ollut koskaan tavannut häntä, mutta hän sai puhuttua minut vapaaksi poliisiasemalta.”

Nyt Maliha asuu Ateenassa ”vapaana naisena” – ilman päähuivia ja legginsit jalassa.

Malihalla on paljon kovia kokeneita kohtalotovereita. Monet yksin tai lastensa kanssa pakenevat naiset maksavat isot rahat pääsystä Eurooppaan vain joutuakseen ihmiskaupan uhriksi ja seksiorjaksi.

Afganistanista paennut Aila, 31, on tehnyt työtä Lääkärit ilman rajoja -järjestölle Ateenan pakolaisleireillä. Hänen mukaansa noin 90 prosenttia naisista on kokenut väkivaltaa pakomatkan aikana.

”Pakolaisnaisen kohtalo on salakuljettajan käsissä. Tämä voi uhata aseella ja pakottaa naisen eroon perheestään”, Aila muistuttaa.

Pojaksi pukeutumisesta turvaa

Afganistanilaiset ovat nyt ukrainalaisten jälkeen suurin pakolaisryhmä Euroopan unionissa. Heitä saapui tasaisesti jo paljon ennen kuin ääri-islamistinen Taleban otti vallan Kabulissa elokuussa 2021. Pakenemaan ajoivat vuosikymmeniä jatkunut sota, taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat sekä naisiin kohdistunut sorto.

Pakomatka voi kuitenkin ylittää naisten aiemmat kärsimykset.

”Matkustin kymmenvuotiaan tytön ja hänen isoäitinsä kanssa. Isoäiti kuoli matkan aikana, ja tyttö jäi ihmiskauppiaiden käsiin. Että raiskattiinko hänet? Totta kai. Heille hän oli nainen”, Aila muistelee.

Tilanne on ajanut naiset keksimään selviytymistekniikoita, kuten naamioitumisen mieheksi. Ailakin pukeutui farkkuihin ja pikkutakkiin ja piilotti hiuksensa lippalakin alle. ”Kun salakuljettaja ojensi kätensä auttaakseen minut veneeseen ja sanoi 'Hei poika', en vastannut.”

”Älä puhu mitään ihmiskauppiaille oli tärkeä ohje”, Aila jatkaa.

Orjaksi tappouhan alla

Euroopan valtiot ovat viime aikoina myöntäneet auliisti turvapaikkoja afganistanilaisille. Vuonna 2021 myönteisten päätösten osuus oli Espanjassa 100, Italiassa 95 ja Kreikassa 80 prosenttia.

Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneille afgaaninaisille apua ei kuitenkaan löydy helposti. Kansalaisjärjestöt ovat kirjanneet naisten kokemuksia, joista paljastuu usein sama kaava. Freshtan tapaus on kuvaava esimerkki.

Freshta vietti vuosia sairaan veljensä kanssa Iranissa ja Turkissa, kunnes onnistui pääsemään laittomasti Kreikkaan Ateenassa asuvan ystävän luokse. Papereiden puute kuitenkin hankaloitti työnsaantia.

”Yhtenä päivänä kahvilassa ystäväni esitteli minut miehelle, jonka tiesin olevan irakilainen ihmiskauppias. Hän alkoi seurailla minua ja halusi, että lähden hänen mukaansa.”

Freshta yritti torjua miehen, mutta tämä uhkasi tappaa hänen veljensä, joka oli yhä pakolaisleirillä. Freshta yritti pysyä piilossa mutta jäi kiinni. Mies raahasi hänet väkisin jonkun ystävänsä asuntoon, hakkasi tiedottomaksi ja raiskasi.

Kun Freshta heräsi, mies oli poissa. Palattuaan mies julisti Freshtan omaisuudekseen. Pakoyrityksestä seuraisi kuolema. Freshta pääsi kerran karkuun, mutta pian mies löysi hänet uudelleen. Seksiorjuus lukittujen ovien takana jatkui viikkokausia ja johti raskauteen.

”Mies sanoi, että en mahtaisi mitään, koska hänet oli hyväksytty Kreikan kansalaiseksi ja minä olin paperiton.”

Järjestö auttoi turvataloon

Lopulta Freshtan pelasti pakolaisia auttava järjestö, joka vei hänet poliisin puheille ja aborttiklinikalle. Hän pääsi valtion ylläpitämään turvataloon.

”Vastaavia tapauksia on paljon. Paperittomat uhrit eivät uskalla ilmoittautua viranomaisille”, kansalaisjärjestön edustaja kertoo. Hyväksikäyttäjät ovat usein samaa kansallisuutta kuin uhrit, joskin monesti toisesta etnisestä ryhmästä.

Järjestöä huolestuttaa, että naiset saavat oleskella turvatiloissa vain lyhyen aikaa, eivätkä toimintaan osoitetut voimavarat muutenkaan vastaa ongelman laajuutta ja vakavuutta.

”Kun minulta kysyttiin, haluanko ilmiantaa orjuuttajani, vastasin kyllä sillä ehdolla, että pääsen turvalliseen paikkaan”, Freshta kertoo.

Korjaus 4.1.2023: muutettu jutun alussa ollut maininta "laittomasta maahantulijasta" korrektimpaan muotoon "laittomasti maahan tullut".