Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kritisoi perussuomalaisten eilen julkaisemaa talouspoliittista ohjelmaa, jossa ehdotetaan mittavia leikkauksia kehitysyhteistyöhön.

Ohjelman (pdf) mukaan ”Suomella ei ole enää varaa vuosittain tuhlata miljardeja euroja maahanmuuttoon, kehitysapuun ja ilmastopuuhasteluun, jotka eivät tuota mitään lisäarvoa suomalaisille.”

”Meidän mielestämme kehitysapua pitää maksaa ainoastaan ylijäämästä”, puolueen puheenjohtaja Riikka Purra sanoi tiedotustilaisuudessa.

Käytännössä puolueen linja merkitsisi lamauttavia leikkauksia, Fingo toteaa.

Järjestö muistuttaa, että kehitysyhteistyön tuloksena esimerkiksi yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun, lukuisat naiset työllistyvät ja moni syrjäseudulla asuva henkilö pääsee vesihuollon piiriin.

”Suomen ei tule kääntää selkäänsä maailmalle. Leikkaukset tarkoittaisivat tuen sijasta hätää, koulutuksen sijasta näköalattomuutta ja kestävän tulevaisuuden sijaan kestämättömyyttä”, sanoo järjestön vaikuttamisen johtaja Ilmari Nalbantoglu tiedotteessa.

Hän hämmästelee myös näkemystä siitä, ettei kehitysyhteistyö tuottaisi mitään lisäarvoa suomalaisille. 

”Kehitysyhteistyö on investointi maailman ja yhteiskuntien vakauteen. Tämä on myös Suomen etu.”

Pitkällä tähtäimellä kehitysyhteistyö voi luoda myös uusia kauppasuhteita suomalaisille, hän muistuttaa.

Lisäksi kyse on Suomen maineesta.

”Suomi on esimerkiksi tukenut ukrainalaisia akuutissa hädässä. Näin paitsi pidetään huolta vaikeassa asemassa olevista, myös rakennetaan Suomen profiilia. Muut maat kyllä huomaavat, mitkä valtiot toimivat yhteisen hyvinvoinnin puolesta, ja mitkä erikoistuvat vastuun pakoiluun. Jälkimmäinen olisi nolo valinta maalta, joka itsekin on tarvinnut kehitysapua noustakseen sotien jälkeen jaloilleen.”

Kyselytutkimusten mukaan myös suomalaisista suurin osa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

Kehitysyhteistyölinjausten lisäksi Nalbantoglu hämmästelee perussuomalaisten ilmastolinjauksia. Talousohjelman mukaan Suomen tulisi esimerkiksi myöhästyttää hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2050.

”Hullunkurinen ajatus. Ilmastonmuutos on aikamme akuutti kriisi ja ihmiskunnan kohtalonkysymys. Osana EU:ta Suomi on osa jättiläistä. Voimme vaikuttaa ja tarjota aktiivisesti ratkaisuja, jos haluamme”, hän toteaa.