Energiakriisi iskee kipeästi Euroopan romaneihin – Osa energiansäästötoimista voi vaikeuttaa romanien elämää entisestään

(IPS) -- Kuluvana talvena eurooppalaiset varautuvat energiapulaan ja poliitikot laativat tukipaketteja, joiden avulla kansalaiset voivat pitää kotinsa lämpimänä.

Maanosan suurin vähemmistö, romanit, uhkaa kuitenkin jäädä tukien ulkopuolelle.

Monen eurooppalaisen romanin elintaso on matala ja energiaköyhyys tuttua jo ennen kriisiä. Romanijohtajien ja -järjestöjen mukaan meneillään oleva energiakriisi on vain syventänyt ongelmia. He vaativat hallituksia huolehtimaan siitä, että myös romanit saavat tarvitsemansa avun selvitäkseen sekä talven yli että sen jälkeen.

”EU:n johtajien ja poliitikkojen on varmistettava, että jo sovittuja ja tulevia energiapoliittisia toimia suunnitellaan ja sovelletaan niin, että heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, romanit mukaan lukien, pääsevät osalliseksi niistä”, vaatii Open Society Foundationin (OSF) romaniasioiden toimistoa johtava Zeljko Jovanovic.

Euroopan romanit ovat yksi maanosan syrjityimmistä ja heikoimmissa oloissa elävistä ryhmistä. Monissa Euroopan maissa merkittävä osa romaneista elää eristetyissä siirtokunnissa, joissa olosuhteet ovat kehnot ja äärimmäinen köyhyys tavallista.

Myös energiaköyhyys on yleistä. Arvioiden mukaan jopa kymmenen prosenttia Euroopan kuudesta miljoonasta romanista elää ilman sähköä. Siellä, missä sitä on tarjolla, monilla on vaikeuksia selvitä maksuista.

Nousevat energianhinnat ovat tänä vuonna pahentaneet ongelmaa. Ihmisoikeustoimijoiden mukaan hallitusten kertatuet ja muut perheiden ja yritysten saamat energia-avustukset eivät useinkaan päädy romaneille, vaikka he niitä kipeimmin tarvitsisivat.

Puuttuvat kuitit ja tositteet

”Jo ennen kriisiä energiaköyhyys Euroopassa oli ongelma ja romaneille vielä suurempi sellainen, koska niin moni heistä elää muodollisen järjestelmän ulkopuolella”, Jovanovic sanoo.

Romaniassa, jossa elää Euroopan neuvoston mukaan 1,85 miljoonaa romania, on avattu haavoittuvimpien kansanosien energiamaksuja tukeva ohjelma.

Aresel-kansalaisjärjestön yhteisötyöntekijä Alin Banun mukaan kaikki romanit eivät siitä kuitenkaan hyödy, koska epävirallisilla työmarkkinoilla toimivina heiltä puuttuvat tarvittavat palkka- ja sosiaalivakuutuskuitit.

Tukeen oikeutetuiltakin se usein kielletään, Banu sanoo. Viranomaiset saattavat vaatia tositteita vanhoista verosta tai papereita autonomistuksesta ehtoina avustuksen myöntämiselle.

Areselin mielestä viranomaiset toimivat vastoin lakia.

”Olemme ratkaisseet ongelman joissain tapauksissa, mutta suurin osa romaneista ei valita. Usein he eivät yksinkertaisesti tiedä, että viranomaisten toiminta on laitonta.”

Sähkönsäästö voi osua romaneihin

Viime vuonna Euroopan johtajat sopivat ei-sitovasta tavoitteesta, jonka mukaan EU-maiden tulee vähentää sähkönkulutustaan vähintään 10 prosenttia 31. maaliskuuta 2023 mennessä. Lisäksi viikon kulutushuippujen aikana on vähennettävä sähkönkulutusta ainakin 5 prosenttia. 

”Maa voi vähentää energiantarvettaan katkaisemalla sähköt heiltä, joilla ei ole virallisesti pääsyä verkkoon, kuten romaneilta”, Jovanovic pelkää.

Arseselin yhteisötyöntekijän Nicu Dumitrun mukaan pelko on aiheellinen ja sen lisäksi moni romaniperhe on jo nyt pulassa nousevien energiakulujen vuoksi.

Arsesel on kerännyt tietoa romanitalouksista ja kertoo, että viidennekseltä perheistä sähköt oli katkaistu heti kriisin alettua maksamattomien laskujen vuoksi. Sen jälkeen useimmat ovat liittyneet verkkoon epävirallisesti, yleensä yhden yhteisön jäsenen liittymän kautta. Liittymän haltija perii kovaa hintaa välittämästään sähköstä ja moni päätyy velkakierteeseen.

Epävirallisia sähköverkon käyttäjiä arvioidaan Romaniassa olevan yli 400 000. Monet heistä ovat romaneja.

”Romanien tilanne on käymässä hälyttäväksi”, Dumitru sanoo.

Ymmärrystä ei juuri löydy

Zeljko Jovanovic haluaa eurooppalaisten poliitikkojen tarkastelevan uudelleen energiakriisin hoitamiseen ehdotettuja apukeinoja, myös muita kuin kulutuksen leikkaamiseen tähtääviä. Sellaisia ovat esimerkiksi hintakatot ja solidaarisuusmaksut fossiilisektorilta.

Viiden prosentin kulutusleikkaus ei saisi johtaa jo valmiiksi energiaköyhyydestä kärsivien tilanteen heikentämiseen.

Energiakatosta ja solidaarisuusmaksuista EU-maista kertyvä noin 140 miljardia tulisi käyttää sekä moraalisesti että makrotaloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla, Jovanovic vaatii.

Jovanovic on osallistunut korkean tason EU-komiteoiden kokouksiin, joissa on pohdittu energiatukia, mutta hänen mukaansa ”ymmärrystä romanien ja muiden haavoittuvien ryhmien näkökulmasta ja heidän selviytymisestään ei juuri ole havaittavissa”.