Angolassa on meneillään pahin kuivuuskausi 40 vuoteen. Lähes neljällä miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi ruokaa. Monilla ei ole enää varaa perustarpeisiin, kuten viljaan ja ruokaöljyyn, sillä Angola on yksi niistä maista, joissa ruuan hinta on noussut rajuimmin Ukrainan sodan seurauksena. 

Verkkouutisia kuluttava globaali yleisö ei kuitenkaan tiedä kriisistä juuri mitään. Angola oli viime vuonna maailman aliuutisoiduin kriisi, käy ilmi kansainvälisen avustusjärjestö Care Internationalin tuoreesta raportista (pdf). 

Järjestö julkaisee vuosittain listan maista, joissa on käynnissä vakava humanitaarinen kriisi ja jotka saavat vähiten mediahuomiota. Raporttia varten arvioitiin tammi- ja lokakuun 2022 välillä yli 5,8 miljoonaa verkossa julkaistua artikkelia, joiden kieli oli joko arabia, englanti, ranska, saksa tai espanja. Vertailuun valittiin 47 humanitaarista kriisiä. 

Vielä vuonna 2021 listan toisella sijalla oli Ukraina. Nyt kaikki listan kymmenen maata ovat Afrikassa ja kaikkiin niistä vaikuttaa jollain tavalla ilmastokriisi. Angolan jälkeen listalla on Malawi, sitten Keski-Afrikan tasavalta, Sambia, Tšad, Burundi, Zimbabwe, Mali, Kamerun ja Niger. 

Esimerkiksi Malawissa yli neljänneksellä väestöstä ei ole riittävästi ruokaa. Taustalla ovat äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus ja syklonit. 

Silti viime vuonna iPhone 14:n julkistamisesta oli verkossa 50 kertaa enemmän artikkeleita kuin Angolan kriisistä. Kun Will Smith läpsäisi Chris Rockia vuoden 2022 Oscar-gaalassa, uutisia oli lähes sata kertaa enemmän kuin Malawin ruokakriisistä, raportissa havainnollistetaan.

”Nämä ovat vaikeita aikoja Euroopalle ja vielä vaikeampia humanitaarisista kriiseistä kärsiville ihmisille ympäri maailman. Ukrainan sota, energiakriisi ja ilmastonmuutos takaavat sen, ettei globaaleista uutisaiheista ole pulaa. Silti meidän missionamme on näyttää myös hiljaiset kriisit ja raportoida niistä ihmisistä, jotka saavat vain vähän huomiota”, sanoo Caren Itävallan johtaja Andrea Barschdorf-Hager tiedotteessa.

Caren mukaan mediahuomiota tarvitaan, koska ihmisten henki on vaarassa ja koska huomio myös voi johtaa konkreettisiin muutoksiin. Se kehottaa kuulemaan paikallisia asiantuntijoita ja kriiseistä kärsiviä, jotta nämä saisivat tarvitsemaansa tukea. 

”Median pitää olla aktiivinen ja raportoida tällaisista luonnonkatastrofeista. Sillä kun katastrofeista kerrotaan, se luo paikallisille viranomaisille velvollisuuden varmistaa, että ihmiset saavat ansaitsemaansa apua. Viemärijärjestelmämme pysyy muuttumattomana, koska kukaan ei kontrolloi paikallisia viranomaisia tai tee yhteistyötä ihmisten kanssa, jotta järjestelmät korjattaisiin”, sanoo raporttia varten haastateltu sambialainen Mwiinde Sizyongo, jonka kylä tulvi neljä kertaa vuosien 2021–2022 sadekaudella.