Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa
Kreikassa siirtolaisia auttaneiden syytteet kaatuivat oikeudessa, mutta rikostutkinta jatkuu
YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen kritisoima oikeudenkäynti keskeytyi, kun suurin osa vapaaehtoisiin kohdistetuista syytteistä hylättiin menettelytapavirheiden takia.
Hylättyjä pelastusliivejä Lesboksella vuonna 2018. Kuva: Fotomovimiento / CC BY-NC-ND 2.0.
Kreikkalainen oikeusistuin on torjunut siirtolaisten pelastusoperaatioihin osallistuneita vapaaehtoisia vastaan nostetut syytteet. Syynä ovat oikeusprosessiin liittyvät menettelytapavirheet.
Tammikuun 10. päivänä alkaneessa oikeudenkäynnissä syytettynä oli 24 ihmistä, jotka olivat osallistuneet Lesbokselle saapuvien siirtolaisten auttamiseen ja pelastamiseen. Auttajien joukossa olivat muun muassa alun perin Syyriasta paennut Sarah Mardini sekä irlantilais-saksalainen pelastussukeltaja Seán Binder. Heitä syytettiin muun muassa vakoilusta, väärennyksestä ja laittomasta radiotaajuuksien käytöstä.
Muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto sekä Euroopan parlamentti ovat kritisoineet oikeudenkäyntiä.
Oikeus päätyi hyväksymään puolustusasianajajien kritiikin, jonka mukaan kaikkia ulkomaalaisille vastaajille toimitettuja oikeusasiakirjoja ei ollut käännetty ja vakoilusyytteet olivat epämääräisiä. Se palautti jutun takaisin syyttäjille.
Vaikka oikeusprosessi on virallisesti vielä kesken, syytteet ovat käytännössä kaatuneet, sillä syyteoikeus vanhenee jo helmikuun alussa, kertoo uutistoimisto AP.
Osaa aktivisteista tutkitaan kuitenkin edelleen muista rikoksista, kuten ihmissalakuljetuksesta, petoksesta, rikollisjärjestön jäsenyydestä ja rahanpesusta, kertoo BBC.
Oikeusprosessi on kestänyt pitkään. Binder ja Mardini pidätettiin elokuussa 2018, ja he olivat vankilassa yli sata päivää ennen vapautumistaan takuita vastaan. Marraskuussa 2021 oikeudenkäyntiä lykättiin jälleen, koska tuomioistuimella ei ollut toimivaltaa.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaatii Kreikkaa luopumaan oikeusprosessista lopullisesti.
”Sarahin ja Seánin jatkuva syyttäminen, kuten perusteettomat rikossyytteet, joita yhä tutkitaan, nostavat esiin vakavia huolenaiheita viranomaisten todellisista aikeista. Tämä on oppikirjaesimerkki siitä, miten viranomaiset voivat käyttää rikosoikeusjärjestelmää väärin rangaistakseen ja estääkseen ihmisoikeuspuolustajien työtä”, sanoo järjestön Euroopan johtaja Nils Muižnieks tiedotteessa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia