Ahdistusta, vihaa, toivottomuutta, pelkoa, masennusta, traumoja, stressiä.

Psykologi Camilo García luettelee, millaisia vaikutuksia sodalla on ollut ukrainalaisten mielenterveyteen. 

García on toiminut Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) mielenterveystyön vastaavana Ukrainan Harkovan alueella viime vuoden toukokuusta alkaen. Hän on työskennellyt maassa kahteen otteeseen myös ennen Venäjän hyökkäystä.

Mielenterveysongelmista huolimatta ukrainalaisten resilienssi eli sinnikkyys, kyky sietää vaikeita olosuhteita, on tehnyt häneen vaikutuksen.

”Kaikki väestöryhmät ovat kehittäneet resilienssiään, mutta erityisesti babushkat. Viime kesänä hyökkäysten aikaan he tekivät töitä pelloilla, menivät kauppaan, jakoivat siemeniä toisilleen, huolehtivat lemmikeistään ja lehmistään. Se juuri on resilienssiä”, García kuvailee.

Hän osallistui eilen Suomen Lääkärit ilman rajoja -järjestön tiedotustilaisuuteen etänä Harkovasta käsin.

Babushkat eli vanhemmat naiset muodostavat suuren osan MSF:n asiakkaista, sillä he ovat monesti niitä, jotka ovat päättäneet jäädä kotiseudulleen – joko siksi, etteivät ole halunneet jättää kotiaan tai siksi, ettei esimerkiksi terveydentila salli lähtöä.

”Vaatii rohkeutta jäädä ja puolustaa kotiaan, vaatteitaan, puutarhaansa. Se ei ole helppo päätös. Joskus sanotaan, että he ovat itsepäisiä eivätkä ymmärrä vaaraa. Mutta kyllä he tietävät, että se on vaarallista ja silti jäävät”, García sanoo.

Psykologi tarjoaa sopeutumiskeinoja

Meksikosta kotoisin oleva García on yksi MSF:n kansainvälisistä työntekijöistä, jotka auttavat toimittaman terveydenhuoltopalveluita Ukrainassa. Suurin osa työntekijöistä on kuitenkin paikallisia. Ukrainassa ei ole samanlaista pulaa terveydenhuollon työntekijöistä kuin monissa muissa kriisimaissa.

Garcían mukaan erilaiset mielenterveysongelmat ovat luonnollinen seuraus lähes vuoden jatkuneesta sodasta. Ihmiset ovat menettäneet perheenjäseniä, omaisuutensa, työnsä ja koko elämäntapansa. 

Mielenterveysongelmien hoitaminen on konfliktiolosuhteissa kuitenkin haaste, sillä perinteinen pitkäkestoinen terapia ei toimi akuutissa tilanteessa. Sota jatkuu, ihmiset eivät voi vielä keskittyä pelkästään toipumiseen eivätkä psykologit potilasta tavatessaan edes tiedä, jääkö istunto ainoaksi tapaamiskerraksi.

Siksi työssä keskitytään kaikkein olennaisimpaan.

”Oireita ei yleensä pyritä parantamaan tai poistamaan, vaan autamme ihmisiä tulemaan toimeen tunteidensa ja kokemustensa kanssa. Käydään läpi vaikeaa elämäntilannetta sellaisen ihmisen kanssa, joka voi antaa neuvoja”, García selittää.

Hänen mukaansa sota-aikana jo se, että ihmiset saavat jakaa tunteensa paikallisen vapaaehtoisen tai ulkomaalaisen avustustyöntekijän kanssa, on tärkeää.

García uskoo, että kun sota aikanaan loppuu, Ukrainassa joudutaan hoitamaan paljon mielenterveysongelmia.

”Kun tilanne normalisoituu, ne, jotka ovat saaneet jonkinlaista hoitoa ovat kuitenkin paremmassa turvassa.”

Verenpainetautia ja diabetesta

Mielenterveyspalveluiden lisäksi MSF tarjoaa myös muita terveydenhuollon palveluita ympäri maata. Mobiiliklinikat liikkuvat ympäri maata ja tarjoavat perusterveydenhuoltoa ja lääkkeitä.

Suomalainen Linda Nyholm työskenteli viime syksyn Harkovan alueella Ukrainassa MSF:n viestinnän tehtävissä. Hän vieraili paljon maaseudulla, jonne etenkin vanhempi ikäpolvi on jäänyt. Yli 60-vuotiaat naiset olivatkin yleisin asiakasryhmä.

Potilaiden ikäjakauman takia klinikat ovat hoitaneet paljon esimerkiksi verenpainetauti- ja diabetespotilaita. Ne vaativat paitsi lääkitystä, myös oikeanlaista ruokavaliota ja johtavat hoitamattomina nopeasti vakaviin oireisiin.

”Taudit ovat voineet olla hoitamatta helmi-maaliskuusta alkaen. Monet lääkärit sanoivat, että joidenkin potilaiden verenpaine oli niin korkealla, että missä tahansa muualla potilaan paikka olisi ollut sairaalassa”, Nyholm kertoi MSF:n tilaisuudessa.

MSF:n toimintaan kuuluu, että potilaille annetaan lääkkeet neljäksi viikoksi. Neljän viikon jälkeen klinikka pyrkii tulemaan samaan paikkaan uudelleen ja jatkamaan hoitoa.