Suomen tuella saadaan merkittäviä tuloksia – Kansanedustajien ryhmä näki Nepalin köyhyyden ja kehityksen

”Nepal on vuoristoinen ja luonnonkatastrofeille erittäin altis maa, jossa sisällissodan jäljet tuntuvat edelleen. Haastavissa olosuhteissa tehdyn kehitysyhteistyön jäljet ovat nähtävissä ja tätä tuloksellista työtä haluamme tukea myös jatkossa”, sanovat Nepalissa vierailleet kansanedustajat.

Delegaation johtajana toimi Suomen YK-liiton puheenjohtaja Joonas Könttä (kesk.). Matkalle osallistuivat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Hussein Al-Taee (sd.), Eva Biaudet (r.), Ville Kaunisto (kok.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sekä Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Titta Maja ja Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.

Nepalissa köyhyys on vähentynyt, lukutaito lisääntynyt ja puhdasta vettä on nyt lähes kaikkien saatavilla. Tämän hetken suuria haasteita ovat nopea kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja talouden nojaaminen vierastyöläisten lähettämien tulojen varaan.

Naisten asema vahvistuu 

Kansanedustajat näkivät kenttämatkalla mitä Suomen rahoituksella tehdään YK-järjestöjen kautta käytännössä. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on Suomen rahoituksella edistänyt muun muassa alakastisten naisten asemaa. Toimintamuotona on naisten self-help ryhmät, joissa jaetaan tietoa naisten oikeuksista ja käydään keskusteluja aroista aiheista, jotka koskevat naisten elämää. Tavoitteena on päästä eroon haitallisista tavoista, kuten perheväkivallasta ja vaarallisista kuukautismajoista, joihin naisia suljetaan kuukautisten ajaksi. Kuukautismajat on kielletty lailla 2017. 

”Eräs nainen sanoi ensimmäisen kerran ymmärtäneensä mikä kosketus on hyvä ja mikä huono. Se tuntui todella liikuttavalta”, sanoo Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.). Kansanedustajat tapasivat Dhulikhelissa naistenryhmän osallistujia, jotka ovat alimpaan kastiin kuuluvia syrjittyjä daliteja. Daliteista on myös käytetty nimityksiä kastittomat tai koskemattomat. Heihin kuuluu noin joka kuudes tai ehkä jopa joka viides nepali.  Nepalissa on noin 30 miljoonaa asukasta.

Kastiin perustuva syrjintä on Nepalissa nykyisin kielletty perustuslaissa, mutta syrjintää tapahtuu edelleen. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu on ottanut vahvasti kantaa kastisyrjinnän lakkauttamiseksi.

YK:n työtä tarvitaan yhä enemmän

YK:n, Suomen ja kansalaisjärjestöjen tekemä työ ihmisoikeuksien, demokratian ja kestävän kehityksen edistämiseksi sai kansanedustajilta kiitosta. ”Suomen antama korvamerkitsemätön perusrahoitus (core) on YK-järjestöjen työlle erittäin merkityksellistä.”

Kestävien tulosten aikaansaaminen edellyttää  muutoksia politiikkaan ja hyvää hallintoa. YK:n järjestöt tukevat kansallisen kehitysohjelman rakentamista pitkäjänteisesti. Nepalissa on nuori ja kehittyvä demokratia ja valtio on suhtautunut myönteisesti monenkeskisten järjestöjen kautta tulleeseen tukeen hallinnon kehittämiseen. Esimerkiksi UNDP tukee vaalijärjestelmän kehittämistä ja naiskansanedustajien ja vähemmistöryhmien osallistumista.

Kansanedustajien mielestä seuraavat tavoitteet tulisi ottaa päämääräksi tulevalla hallituskaudella:

YK:n tuloksellista työtä tarvitaan yhä enemmän – yleisrahoituksella turvataan tehokas tuki kriisitilanteissa niin Ukrainassa kuin muuallakin maailmassa:

• YK-järjestöjen rahoitus nostetaan 30 prosenttiin varsinaisesta kehitysyhteistyömäärärahasta.
• Asetetaan askelmerkit kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7:ään prosenttiin bruttokansantulosta ja vähiten kehittyneiden maiden osuuden vakiinnuttamiseen 0,2 %.
• Vahvistetaan kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia demokratian edistämiseksi ja ihmisoikeuspuolustajien suojelemiseksi.

Matka alkoi maanantaina 16. tammikuuta, joka oli julistettu Nepalissa kansalliseksi surupäiväksi edelisellä viikolla  tapahtuneen lento-onnettomuuden vuoksi. Onnettomuudessa kuoli 72 matkustajaa. Delegaatio esitti osanottonsa onnettomuuden uhrien omaisille ja kaikille paikallisille. 

Neljän päivän vierailun aikana kansanedustajat tapasivat YK-järjestöjen Nepalin alueen johtajia, Suomen, EU:n, Saksan ja Ranskan suurlähettiläitä, Suomen Nepalin suurlähetystön asiantuntijoita, Maailmanpankin alueellista johtoa, nepalilaisia parlamentaarikkoja ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä lukuisia paikallisia ihmisiä, kuten terveydenhoitajia ja opettajia.

Vierailuun sisältyi kahden päivän kenttämatka, jonka aikana kansanedustajat tutustuivat YK-järjestöjen tekemään työhön hätäkeskuksessa, terveysasemalla, kastittomien naisten ryhmässä ja koulussa, jossa he pääsivät jakamaan kouluruokaa koululaisille.

Eduskuntaryhmät vastasivat kansanedustajien matkakuluista. YK-liitto, YK ja suurlähetystö järjestivät ohjelman.

Suomi Nepalissa

• Suomi on tukenut Nepalia 1980-luvulta saakka muun muassa metsätaloudessa, vesihuollossa, sanitaation ja hygienian parantamisessa sekä opetusalalla. 
• Suomen tuella noin 1,8 miljoonaa nepalilaista on saanut puhdasta vettä.
• Julkisia vessoja on rakennettu Suomen tuella yli 240 kappaletta, muun muassa kouluihin.
• Tyttöjen koulunkäynnin tukemisessa on saatu vuosikymmenten yhteistyöllä näyttäviä tuloksia. Peruskoulun käy läpi 73 prosenttia nepalitytöistä. Kymmenen vuotta sitten luku on noin 50 prosenttia.
• Nepalin valtio osallistuu kehitystyön rahoitukseen.
• Suomen tuki YK:n lastenjärjestö UNICEFille on Nepalissa 4,2 miljoonaa euroa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Rahalla kehitetään muun muassa koulutuksen laatua ja kattavuutta. 
• YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin kautta Suomi tukee naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä sekä naisten poliittista voimaannuttamista. Suomi tukee järjestön työtä 4,5 eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. 
• Tukemalla UNFPA:ta ja WFP:tä yleisrahoituksella Suomi rahoittaa myös seksuaaliterveyspalveluja ja kouluruokailujen järjestämistä.
• Suomen maaohjelman budjetti vuosille 2021–2024 on 56 miljoonaa euroa.