Uganda on ilmoittanut, ettei se uusi YK:n ihmisoikeustoimiston lupaa toimia maassa enää sen jälkeen, kun sen kolmivuotinen mandaatti piakkoin päättyy. Ilmoitus on herättänyt paheksuntaa, sillä maan ihmisoikeustilanne on heikko.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulla on ollut toimisto Ugandassa vuodesta 2005, jolloin sen tehtävänä oli edistää ihmisoikeuksia etenkin konfliktista kärsivässä pohjois- ja koillisosassa. Vuonna 2009 mandaatti laajeni koko maahan ja kaikkiin ihmisoikeuksiin. YK on muun muassa kouluttanut kansalaisyhteiskuntaa ja viranomaisia ja tarkkaillut ihmisoikeustilannetta.

Nyt Uganda perustelee YK:n ajamista maasta sillä, että hallitus on sitoutunut ihmisoikeuksien suojeluun ja että Ugandassa on vahvat instituutiot ja kansalaisjärjestöt. Ihmisoikeustoimiston omien sivujen mukaan jatkosta neuvotellaan parhaillaan.

Järjestöt ovat Ugandan päätöksestä huolissaan.

”Hallituksen päätös heikentää itse sektoria ottaen huomioon, että kansalaisyhteiskunta on heikoimmillaan. Argumentti siitä, että meillä on vahva kansalaisyhteiskunta ja vahvat kansalliset instituutiot ei ole totta”, sanoo ugandalaisen ihmisoikeusjärjestön The Foundation for Human Rights Initiativen johtaja Livingstone Sewanyana ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tiedotteessa.

Ugandan päätös tuli vain kolme kuukautta sen jälkeen, kun että YK:n kidutuksen vastainen komitea nosti esiin maan turvallisuusviranomaisten toiminnan, kertoo The Guardian -lehti.

Komitean mukaan kidutusta käytetään usein ja turvallisuusviranomaisten väkivallan ja voimankäyttö pitäisi tutkia, samoin mielivaltaiset pidätykset. 

Ugandan ihmisoikeusmaine on muutenkin heikko. Viime vuosina se on tukahduttanut etenkin hallituksen kriitikoiden toimintaa sekä sortanut sateenkaari-ihmisiä. Vuonna 2016 voimaan tullut järjestölaki antaa hallitukselle laajan vallan vaikuttaa järjestöjen toimintaan.

Esimerkiksi elokuussa 2021 se jäädytti 54 kansalaisjärjestön toiminnan. Viime vuonna kiellettiin sateenkaarijärjestö Sexual Minorities Ugandan toiminta, HRW kertoo.

”Ugandan hallitus on osoittanut vain vähän sitoutumista maan heikkenevän ihmisoikeustilanteen parantamiseen ja on sen sijaan vain lisännyt ihmisoikeusjärjestöjen sortoa. YK:n jäsenmaiden pitäisi painostaa Ugandaa rakentavaan kanssakäymiseen YK:n ihmisoikeusmekanismien kanssa ja sallia ihmisoikeusryhmien toiminta ilman pelkoa”, sanoo Kampalassa toimivan National Coalition for Human Rights Defendersin johtaja Robert Kirenga.

Ugandaa vuodesta 1986 johtanut presidentti Yoweri Museveni on herättänyt ennenkin pahennusta suhtautumisellaan kansainvälisiin ihmisoikeusmekanismeihin. Vuonna 2016 aloittaessaan viidennen kautensa hän kutsui kansainvälistä rikostuomioistuinta ”joukoksi hyödyttömiä ihmisiä” ja sai osan maista kävelemään ulos omasta virkaanastujaisseremoniastaan.