Suomalaisten oikeus osoittaa mieltään toteutuu pääosin hyvin, mutta poliisin toiminnassa on myös parannettavaa, käy ilmi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston tänään julkaisemasta raportista (pdf).

Järjestö tarkkaili viime vuonna 18:aa mielenosoitusta, joista suurin osa järjestettiin Helsingissä. Vapaaehtoiset tarkkailijat seurasivat esimerkiksi ympäristöliike Elokapinan mielenosoituksia sekä itsenäisyyspäivän mielenosoituksia.

Periaatteessa kokoontumisvapauden tila on Suomessa hyvä.

”Valtaosa tarkkailemistamme mielenosoituksista sujui aivan hyvin eikä ongelmia ollut. Poliisi turvaa mielenosoitukset ja edistää kokoontumisvapautta”, sanoi Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen tiedotustilaisuudessa tänään.

Raportin mukaan ongelmia on ollut kuitenkin esimerkiksi siinä, missä tilanteissa mielenosoittajia vaaditaan siirtymään ja miten kiinniotot hoidetaan.

Poliisi esimerkiksi siirsi Ukrainan sodan vastaiset mielenosoitukset Venäjän suurlähetystön edustalta kauemmas, läheiseen kadunkulmaan. Myös Elokapinan mielenosoituksia on siirretty liikenteen sujuvuuteen vedoten.

Lain mukaan poliisi saa kuitenkin siirtää mielenosoituksen vain, jos mielenosoitus aiheuttaa kohtuutonta haittaa.

”On tärkeää muistaa, että mielenosoituksista saa aiheutua häiriötä. Vain kohtuuton häiriö oikeuttaa siirtämään sen. Esimerkiksi YK:n erityisraportoija on sanonut, ettei liikenteen sujuvuuden tule mennä automaattisesti rauhanomaisen kokoontumisvapauden edelle”, painotti Amnestyn ihmisoikeustyön avustaja Jemina Fallenius tilaisuudessa.

Myöskään mielenosoittajien kiinniottotilanteet eivät aina ole sujuneet mallikkaasti. Raportissa nostetaan esiin esimerkiksi Helsingin Pitkälläsillalla lokakuussa järjestetty Elokapinan mielenosoitus, jossa videolle tallentui, kun poliisi raahasi yhtä mielenosoittajaa kädestä pitkin asfalttia. 

”Poliisilain mukaan toimenpiteiden pitää olla suhteellisuusperiaatteen mukaisia eivätkä ne saa aiheuttaa suurempaa haittaa tai vahinkoa kuin on välttämätöntä”, Tuukkanen muistutti.

Poliisi yritti myös kuljettaa mielenosoittajan pois ilman, että tälle oli annettu selkeää poistumiskäskyä. 

Muita ongelmia kokoontumisvapauden toteutumisessa ovat raportin mukaan esimerkiksi epäjohdonmukainen suhtautuminen vastamielenosoittajiin ja mielenosoitusten häirintään sekä käytäntöjen vaihtelu paikkakunnittain, mikä vaarantaa yhdenvertaisuuden.

”Vaarallinen yhtälö”

Kokoontumisvapaus turvataan Suomessa kokoontumislain lisäksi perustuslaissa, ja se sisältyy myös YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen.

Mielenosoituksen saa Suomessa järjestää ilman erityistä lupaa ilmoitettuaan siitä 24 tuntia etukäteen poliisille. Poliisilla on velvollisuus turvata mielenosoitukset.

Suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan tunne kokoontumisvapauden perusteita. Amnestyn kesällä 2022 teettämän tutkimuksen mukaan vain 17 prosenttia suomalaisista tietää, ettei mielenosoituksen järjestämiseen tarvita poliisin lupaa.   

59 prosenttia oli myös sitä mieltä, että poliisin tulee aina estää mielenosoituksesta aiheutuvat häiriöt liikenteelle, tarvittaessa voimaa käyttäen. Samantyyppisiä tuloksia saatiin myös kesällä 2021 tehdyssä kyselyssä.

Amnestyn asiantuntijat pitävät tilannetta huolestuttavana, sillä maailmalla kokoontumisvapauden ja kansalaisyhteiskunnan tila ylipäätään on heikentynyt, eikä Eurooppa ole poikkeus. 

Esimerkiksi Ruotsissa mielenosoittajia on tuomittu sabotaasista ja Isossa-Britanniassa hallitus on yrittänyt ajaa läpi lakimuutosta, joka muun muassa mahdollistaisi mielenosoituksen keskeyttämisen jo ennen kuin se on aiheuttanut häiriötä.

”Maailmalla nämä ovat kiristyviä trendejä, ja meilläkin suhtautuminen esimerkiksi kansalaistottelemattomuuteen on vähintäänkin polarisoitunutta. Tämä yhdistettynä siihen, että ihmiset eivät tunne oikeuksiaan kauhean hyvin, on vaarallinen yhtälö. Siksi täälläkin on tärkeää vahvistaa kokoontumisvapauden toteutumista ja pitää kiinni hyvästä tilanteesta”, Tuukkanen sanoi.

Tuukkanen muistuttaa, että kiristyksiä on tapahtunut myös Suomessa. Aiemmin riitti, että mielenosoituksesta ilmoitettiin poliisille kuusi tuntia etukäteen. Vuonna 2019 tehtiin lakimuutos, joka nosti rajan 24 tuntiin.