Uutiset Kehitysmaiden velkakriisi
Järjestö: Kehittyvät maat käyttävät velkojen takaisinmaksuun nyt eniten rahaa 25 vuoteen – Pelkona uusi velkakriisi
Köyhät maat käyttävät yhä suuremman osan tuloistaan velkojen maksuun. Debt Justice vaatii velkahelpotuksia.
- Kuva: Bru-NO / Pixabay.
Matalan tulotason maiden velanmaksu tulee tänä vuonna oleman korkeimmillaan sitten vuoden 1998. 91 maata maksaa velkojaan takaisin keskimäärin 16,3 prosenttia tuloistaan, laskee brittiläinen kansalaisjärjestö Debt Justice (entinen Jubilee Debt Campaign).
Se on huolissaan kasvaneista summista, sillä se tarkoittaa käytännössä julkisten menojen leikkauksia ja palveluiden kurjistumista.
”Velanmaksu on saavuttamassa kriisitason monissa maissa, mikä vaikeuttaa hallitusten kykyä tarjota julkisia palveluita, taistella ilmastokriisiä vastaan ja reagoida talousongelmiin. Aikaa ei ole hukattavaksi. Tarvitsemme välittömästi nopeita ja perusteellisia velkahelpotusmalleja”, sanoo Debt Justicen johtaja Heidi Chow tiedotteessa.
Järjestön mukaan velanmaksu on kasvanut yli 150 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Osa maista on maksamassa takaisin velkojaan yli 30 prosenttia tuloistaan vuosina 2022–2024. Näitä maita ovat muun muassa Sri Lanka, Laos, Pakistan, Sambia ja Dominica.
Kun maksut viimeksi olivat näin korkealla tasolla, luotiin velkahelpotusohjelma, jonka turvin pahimmin velkaantuneet köyhät maat saivat suurimman osan veloistaan anteeksi. Velanotto käynnistyi kuitenkin uudelleen muun muassa finanssikriisin seurauksena.
Järjestöt sekä kansainväliset rahoituslaitokset ovat varoitelleet uudesta velkakriisistä jo useamman vuoden ajan. Nyt tilannetta pahentavat koronapandemian sekä ruuan ja polttoaineen hinnan nousun seurauksena nousseet lainakustannukset.
Myös maaliskuussa julkaistun Bostonin yliopiston tutkimuksen mukaan noin 520 miljardia dollaria kehittyvien maiden velkaa pitäisi mitätöidä, jotta ne voisivat saavuttaa ilmasto- ja kehitystavoitteensa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia