(IPS) -- ”Minulla oli puoti Afganistanissa, mutta tulin tänne, kun talibanit kielsivät ompelemasta enää naisten vaatteita. Nyt teen päiväpalkalla työtä liikkeessä, jonka omistaa paikallinen räätälimestari”, kertoo Noor Wali, 32.

Jalalabadin maakunnassa asuva Wali selittää, että kielto Kabulin räätäleille tuli talibanien hyveen edistämisen ja paheen estämisen ministeriön viranomaisilta.

”Enemmistö miesräätäleistä joutui vaihtoehtojen puuttuessa joko muuttamaan maasta tai ryhtymään kerjäläiseksi”, kolmen lapsen isä Wali toteaa.

Ennen kuin taliban otti vallan elokuussa 2021, Afganistanissa oli tavallista, että miehet ompelivat naisten vaatteet. Talibanien määräys teki heistä työttömiä.

Osa siirtyi valmistamaan miesten vaatteita, mutta asiakkaita ei ole riittävästi.

Sharif Guli tuli Afganistanin rajan lähellä sijaitsevaan Peshawariin ja alkoi työskennellä paikalliselle räätälille 1 500 rupian (noin 4,8 €) palkalla päivässä.

”Kotona ansaitsin vähintään 6 000 (noin 10 €) ja Ramadanin aikaan 15 000 rupiaa (47,80 €) päivässä, sillä Eid al-Fitr -juhlissa kaikki pukeutuvat uusiin vaatteisiin”, Guli vertailee ansioitaan.

”Kielto oli meille suuri menetys. Olemme vedonneet talibaneihin, että he säälisivät meitä, mutta vastaanotto on ollut nuiva”, Guli toteaa.

Afganistanilainen Hussain Ahmad, 50, muutti Pakistaniin 30 vuotta sitten. Hän sanoo, että afganistanilaisräätäleiden maahanmuutto aiheuttaa ongelmia, koska he eivät löydä töitä.

”Me palkkasimme kolme räätäliä, jotka tulivat tänne välittömästi Talibanin kiellon astuttua voimaan. Ramadanin aikaan töitä on paljon, mutta Eid al-Fitrin jälkeen emme tarvitse heidän palveluitaan ja he jäävät työttömäksi.”

Ahmad omistaa myymälän Muhajir-basaarissa Khyber Paktunkhwan maakunnan pääkaupungissa Peshawarissa.

Hän kertoo, että ihmiset pelkäävät Talibanin raakoja rangaistuksia.

”Tänne tulleet ovat kertoneet, että Talibanin poliisi on käynyt varoittamassa heitä ja käskenyt lopettaa naisten vaatteiden tekeminen.”

Naisten elämä kuin kivikaudella

Taliban kielsi valtaan noustuaan naisten koulutuksen. Huhtikuussa se kielsi naisten työskentelyn jopa YK:lle. Seurauksena naisten asema militanttien hallitsemassa väkivaltaisessa maassa heikkenee entisestään.

Ikramullah Shah opetti taloustiedettä Kabulin yliopistossa, mutta lopetti, kun naisilta kiellettiin koulutus.

”Elämme täällä ja kaksi tytärtäni opiskelee yksityiskoulussa. Haluan, että he saavat koulutuksen hinnalla millä hyvänsä”, hän sanoo. ”Elättääkseni perheeni olen opettanut osa-aikaisena kahdessa afgaanikoulussa.”

Suurin osa vaatealan yrittäjänaisista on lopettanut työskentelyn Talibanin ohjeiden mukaan. Joillakin heistä oli suuria liikkeitä, jonne he rekrytoivat sekä mies- että naisompelijoita, mutta nyt kaikki ovat sulkeneet kauppansa ja työskentelevät kotona.

Pakistanissa pakolaisena maahan tullut Naseema Shah, 30, kertoo kohta ompelevansa mekkoja Peshawarin naisille. Hän on yksi kahdestakymmenestä naisesta, jotka osallistuvat kuukauden mittaiseen German Agency for International Cooperationin (GIZ) tukemaan koulutukseen.

Politiikan tutkija Samir Khan sanoo kansainvälisen yhteisön, YK mukaan lukien, kohdistavan talibaniin voimakasta painetta muuttaa naisiin kohdistuvia asenteitaan, mutta muutosta ei näy.

”Olemme kuulleet naisten opiskelukiellosta, työkiellosta ja räätäleiden kiellosta ommella naistenvaatteita. Ei sellaisia voi sivistyneessä yhteiskunnassa hyväksyä.”

Hänen mielestään talibanien olisi syytä tutkia sisintään ja liittyä globaaleihin pyrkimyksiin kehittää naisten asemaa.

”Miten Taliban saa sodan runnoman maan kehityksen tielle, kun se kieltää naisia eli puolta kansasta tekemästä työtä?”

Afganistanilainen Sajida Babi, 55, toimii opettajana Peshawarissa. Hän sanoo, että nimenomaan naiset ovat talibanien häikäilemättömän julmuuden uhreja.

”Tiukkojen pukeutumissääntöjen takia naisten on pakko käyttää peittävää kaapua torille mennessään”, hän sanoo. ”Kotimaassani naiset eivät pääse kouluun tai puistoon virkistymään, eivätkä voi matkustaa ilman miessaattajaa. Se on kuin kivikaudella eläisi.”